Seuraa ja te­ra­piaa

Tuomas Peltoniemi opastaa Mirja Siltalaa muotokuvan teossa.
Tuomas Peltoniemi opastaa Mirja Siltalaa muotokuvan teossa.
Tuomas Peltoniemi opastaa Mirja Siltalaa muotokuvan teossa.
Kuva: Heli Rintala

Oulunsalo – Voi tehän vain nauratte näille minun töilleni, kun en vielä osaa mitään, parahtaa 83-vuotias Maija-Liisa Juntunen. Hän on uusin tulokas Oulunsalon eläkeläisten taidepiirissä, joka kokoontuu joka maanantai Oulunsalon yhteisötalolla.

Muut taiteilijat, Inkeri Karjala, Tuula Puustinen, Mirja Siltala, Hilkka Junttila, Anja Välimaa, Kaija-Liisa Kuitula ja opettaja Tuomas Peltoniemi toppuuttelevat ja kehuvat kilvan Juntusen valmisteilla olevaa maisemamaalausta.

– Hienosti olet päässyt mukaan!


Taidepiiri on kokoontunut jo useamman vuoden ajan taiteilemaan yhdessä. Aluksi ryhmä kokoontui Oulunsalon asukastuvalla, ja nyt kokoontumispaikkana on yhteisötalo. Välillä keitetään kahvit ja natustellaan munkkeja tai kääretorttua. Ja puhutaan taiteen tekemisestä.

– Minähän tulen tänne vain kahvia juomaan, Tuomas Peltoniemi vähättelee omaa panostaan opettajana. Hän käy ohjaamassa ryhmää vuoroilloin Esko Toljamon kanssa.

Taas ryhmäläiset toppuuttelevat. Peltoniemeltä sai juuri äskenkin hyviä vinkkejä varjostusten ja värien käytöstä.

– Meillä on ollut myös teoriaopetusta sommittelusta, perspektiivistä ja väreistä, kertoo Hilkka Junttila.

– Mehän yritämme tehdä tässä luovaa työtä, vaikka emme luovia olisikaan, hän nauraa.

Osalla ryhmän jäsenistä on takanaan jo useampi vuosi maalausharrastusta. Toiset ovat löytäneet öljyvärit posliininmaalauksen välityksellä.

Tiivis ryhmä tietää myös toistensa mieliaiheet. Puustisen Tuula rakastaa merimaisemia sekä luonnossa että kankaalla. Inkeri Karjalalla on syntymässä maaseutumaisema, jossa taivas on kuin tulessa. Hilkka Junttila taas on viehtynyt rakennuksiin. Mirja Siltala maalaa parhaillaan muotokuvaa, ja Kaija-Liisa Kuitulan kankaalle on syntymässä unikkoketo.

Osalla taidepiiriläisistä maalauksia on ehtinyt kertyä jo niin paljon, että niistä pitää hankkiutua eroon. Inkeri Karjala sanoo maalaavansa vanhempien teostensa päälle uusia, jos ei ole ollut töihinsä tyytyväinen.

– Annan tauluja lapsille ja sukulaisille, jos ne vain kelpaavat, Hilkka Junttila kihertää.

Vastikään ryhmän ohjelmassa oli käynti jokikisessä oululaisessa taidegalleriassa. Liki kaikki halusivat lähteä mukaan.

Taidepiiriläiset kehuvat harrastustaan kilvan.

– Tämä on terapeuttista! Voimme maalata ja jutella samalla keskenämme, oppia toisiltamme ja saada hyviä vinkkejä. Tämä on ihan toista kuin maalata itsekseen kotona, taiteilijat vakuuttavat.

– Televisiossa kysyttiin eräältä psykiatrilta, mitä hän aikoo tehdä eläkepäivinään. Hän vastasi: lukea, kirjoittaa ja maalata tauluja, kertoo Inkeri Karjala – eikä ihmettele psykiatrin vastausta lainkaan.

Ilmoita asiavirheestä