Liminka Luontokoulun käynnistämisestä Limingasta on puhuttu pitkään ja monissa yhteyksissä. Esimerkiksi vuonna 1992 tehtiin selvitys, jossa luontokoululle löytyi jo sijoituspaikkakin. Sitä kaavailtiin Liminganlahden luontokeskukseen vievän tien varteen. Syystä tai toisesta suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet.
Asiaan on tartuttu jälleen tosimielellä. Koulutussopimuksella työharjoittelijaksi kuntaan tulleen ja maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkintoa suorittavan Heidi Haatajan tehtävänä on selvittää, millä ehdoilla luontokoulu voisi toteutua ja millainen siitä voisi tulla. Haatajan opinahjon PSK-aikuisopiston ja Limingan kunnan välinen koulutussopimus kestää tammikuun loppuun saakka.
– Limingan luontokoulu luonnollisin sijoituspaikka on Liminganlahden luontokeskus, jossa Metsähallitus järjestää jo nyt asiantuntevaa opastusta, sanoo sivistysjohtaja Päivi Mäki.
Selvitysvaiheen aikana keskustellaan mahdollisimman monien eri ihmisten ja toimijoiden kanssa luontokoulusta ja kuunnellaan heidän näkemyksiään asiasta, Haataja alleviivaa.
Millainen koulu voisi olla? Miten opetus järjestettäisiin ja missä tiloissa? Mikä ajankohta olisi luontokoululle paras mahdollinen, jotta se lomittuisi sopivasti luontokeskuksen vilkkaimpien kevätmuuttoruuhkien lomaan? Olisiko tarpeen rakentaa uusia luontopolkuja?
– Yritän hankkia mahdollisimman paljon tietoa ja luoda verkostoja toimijoihin, joilla on kokemusta luontokouluista. Metsähallituksen kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta opetus sujuisi saumattomasti yhteen heidän toimintansa kanssa. Ja on löydettävä ne ihmiset, jotka ovat innostuneita luontokoulusta ja valmiita ideoimaan sitä. Olemme avoimia kaikille ajatuksille, Haataja sanoo.
Mäki muistuttaa, että luontokoulun opetuksen olisi oltava luonteva osa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmaa. Siihen voisi liittyä myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa voitaisiin hyödyntää vaikkapa Limingan taidekoulun, luontojärjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä yrittäjien tietoa ja osaamista.
Ajatuksena olisi, että luontokoululle resursoitaisiin ainakin yksi opettaja, joka vastaisi opetuskokonaisuuden toteuttamisesta. Hänellä voisi olla luontokouluopetusta aluksi esimerkiksi 1-2 päivää viikossa. Tarpeen vaatiessa opetusmäärää voitaisiin lisätä.
Opetustiloja voitaisiin ryhtyä suunnittelemaan vaikkapa luontokeskuksessa olevaan ja nykyisin varastotilana toimivaan rakennukseen, jossa on joskus järjestetty luontokuvafestivaaleja. Rakennukseen on kaavailtu kosteikkonäyttelyä, mutta Mäen mukaan tilaan olisi mahdollista rakentaa lisäksi vaikkapa laboratorio- ja muita työskentelytiloja luontokoulun tarpeisiin.
– Olisi tärkeää, että luontokoulusta tulisi toiminnallinen. Kouluissa on usein hyvät tekstiili- ja teknisen työn tilat, mutta yhtä lailla meillä pitäisi olla hyvät laboratoriotilat ympäristöopin ja biologian opintoja varten, Mäki näkee.
Mäen mielestä muilta ”parastaminen” on tässä yhteydessä enemmän kuin suotavaa. Esimerkiksi Oulun Timosenkosken luontokoulun käytänteitä voitaisiin miettiä myös Limingassa.
Mäki korostaa, että luontokouluajatusta viedään läpi kolmella kärjellä. Luontokoulu olisi suunnattu ensi vaiheessa oman kunnan oppilaille.
– Jossain vaiheessa koulua voisi laajentaa ympäristökuntien oppilaille ja kansainvälisiksi leirikouluiksi valmiine palvelupaketteineen.
Kolmantena kärkenä viedään eteenpäin Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa nuorisokeskusta. Ministeriön alaisuudessa on kymmenen nuorisokeskusta eri puolilla maata, ja ne toimivat hieman eri painotuksin.
– Yleensä nuorisokeskuksissa on ollut tavoitteena sosiaalinen vahvistaminen, kansainvälinen nuorisovaihto ja nuorisoleirit, Mäki huomauttaa.
Limingassa nuorisokeskus olisi tietenkin luontopainotteinen, ja hotellissa on jo nyt valmiit majoitustilat 20 henkilölle.
– Toivottavasti saamme tammikuuhun mennessä valmiiksi luonnoksen ministeriölle tarkoitetusta valtionapukelpoiosuushakemuksesta, joka liittyy nuorisokeskuksen toimintaan, Haataja sanoo.
Haatajan mielestä on tärkeää myös selvittää, mistä syistä aiemmat luontokoulusuunnitelmat eivät koskaan toteutuneet.
– Vastaisen varalle olisi hyvä tietää, jäikö esimerkiksi markkinatutkimus tekemättä tai hankeraha hakematta. Lisäksi on suunniteltava se malli, jolla luontokoulu jää elämään osaksi kunnan rakenteita.
Limingan kunnalla ja Metsähallituksella olisi valmiudet testata pienten ryhmien kanssa vaikka heti, millaisia opetuspaketteja niille voitaisiin tarjota.
– Myös kansainvälisiä ryhmiä olisi jo nyt tulossa Liminganlahdelle. Etenkin kiinalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Oululla on jo nyt monenlaista yhteistyötä Kiinan kanssa, Mäki sanoo.
Nämä suunnitelmat nivoutuisivat hyvin yhteen Attractive Oulu Region -matkailuhankkeeseen, jossa Liminka on mukana. Sen tavoitteena on lisätä Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan tunnettuutta matkailualueena.
Mäki ja Haataja korostavat, että nyt on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen luontokoulu Liminkaan halutaan.
Haataja vinkkaa: Yhteisöt ja järjestöt voisivat kehitellä uusia aktiviteetteja, joihin myös leirikoululaiset voisivat osallistua.
– Järjestöt voisivat kokeilla hakea niihin jopa EU-hankerahaa.