LIMINKA Näytelmän teko oli pitkä prosessi. Keväästä asti oli tieto, että tulemme tekemään näytelmän Seitsemän veljestä ja ensimmäinen näytös olisi lokakuussa. Pitäisi toimia nopeasti ja antaa parastamme. Vältimme suurimmat vastoinkäymiset ja näytelmä oli valmis ajallaan.
Elokuussa ensimmäisillä ilmaisutaidon tunneilla saimme käsikirjoitukset ja teimme harjoitusnäytelmät roolien jakoa varten. Roolien jako sujui opettajien näkemyksen mukaisesti, ja useilla saattoi olla useita rooleja eri kohtauksissa. Roolien jaosta ei syntynyt turhaa kinastelua. Alkuperäiseen roolitukseen tuli hieman muutoksia, mutta alkuperäisillä suunnitelmilla mentiin lähes kokonaan.
Myös lavasteiden suunnittelu ja tekeminen alkoi. Saimme päätehtäväksemme suunnitella ja tehdä Jukolan ja Hiidenkiven. Suunnittelimme, maalasimme, sahasimme ja porasimme teknisen opettajan apua hyödyntäen. Osa yhdeksäsluokkien valinnaisen teknisen pojista teki oven, ja he olivat avuksi lukkarin ikkunapöydän teossa. Suuret kiitokset pojille ja teknisen opettajalle Pasi Karppiselle. Lavasteiden valmistukseen kului useita tunteja. Näytelmän aikana siirreltiin lavasteita lavalle ja lavalta pois. Lavasteet olivat isoja ja painavia, ja niiden siirtelyyn osallistui verhojen takana omaa vuoroaan odottavat näyttelijät.
Puvustamisen hoiti jokainen itse roolihahmonsa mukaisesti. Jokaisella, joka näytteli poikapuolista hahmoa, täytyi olla vanhahtava villa- , flanelli- tai peltipaita. Tytöillä, jotka näyttelivät poikia, piti olla hiukset piilossa pipon tai lippiksen alla. Näyttelijöillä, jotka näyttelivät naishahmoja, täytyi olla vanhahtava mekko tai rooliin sopiva muu vaatetus. Käytimme paljon rekvisiittaa. Se auttoi luomaan joka kohtaukseen oman tunnelmansa.
Aloitimme näytelmän harjoittelun kohtaus kohtaukselta. Vuorosanat täytyi opetella mahdollisimman nopeasti ulkoa. Veljeksillä oli muutamat lukuharjoitukset. Vuorosanojen opettelu jäi aika viime tinkaan, ja koko näytelmän kanssa tuli kiire. Käytimme näytelmän harjoitteluun useita tunteja ja myös vapaa-aikaa.
Näytelmän tekemiseen kuuluu huomattavasti enemmän työvaiheita, kuin yleisölle näkyy. Omaan rooliin valmistumiseen kuuluu: vuorosanojen opettelu, rooliasun hankkiminen, roolin omaksuminen ja näytteleminen mahdollisimman selkeästi.
Näytelmässä oli mukana koulumme yhdeksäsluokkalaisten musiikin valinnaisryhmä. He tulivat harjoituksiin mukaan viikkoa ennen näytelmän esittämistä. Näytelmään oli valittu musiikit jo suunnitteluvaiheessa.
Musiikki- ryhmästä oli paljon apua, ja musiikki loi näytelmään tunnelmaa, eloa ja sujuvuutta. Ilman musiikkia näytelmä olisi ollut keskeneräisen oloinen.
Saimme lopulta mukaan myös basistin. Kiitos musiikin valinnaisryhmälle, heidän opettajalleen Mika Hatulle sekä basisti Timo Koivulalle.
Kiitämme vielä koko yhdeksäsluokkien ilmasutaidon ryhmää. Teidän kanssanne prokjektista tuli ikimuistoinen.
Ilman mahtavia ilmasutaidon opettajiamme emme olisi kyenneet suorittamaan näytelmää. Suurin kiitos kuuluu teille Johanna Junkkonen-Mokko ja Riina Rekilä.