KEMPELE Satakunta vuotta sitten puolet kempeleläisistä kuului palvelusväkeen. Se näkyi myös ajan vaalituloksissa. Vuonna 1917 hyväksyttiin uusi kunnallisvaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ensimmäiset uuteen vaalilakiin perustuvat kunnallisvaalit järjestettiin 1918. Tuolloin sosiaalidemokraattinen puolue otti pitäjän valtuustopaikoista yli puolet, 53 prosenttia.
Työväenliikkeen historiaa tutkinut kempeleläinen Valto Salonperä toteaa kunnassa olleen 53 maatilaa. Niissä työskenteli iso määrä palvelijoita ja renkejä. Lisäksi ihmisiä työllisti orastava teollisuus.
– Kerran vuodessa palvelusväellä oli viikko vapaata, jonka aikana he saattoivat vaihtaa palveluspaikkaa. Kesällä naisten päiväpalkka oli 75 penniä ja miesten 1,5 markkaa. Talvella oli tuplaliksa. Työväestö huomasi, etteivät olosuhteet olleet parhaat mahdolliset.
Työväenyhdistys perustettiin Kempeleeseen jo vuonna 1900. Aloituspöytäkirja on vielä tallessa, samoin kuvernöörin hyväksymät säännöt.
Suomen itsenäistymisen jälkeen aiemmin monipuolista toimintaa harjoittanut työväenliike joutui pitämään pitkään matalaa profiilia. Sisällissodan yhteydessä Kempeleessä ei taisteltu, mutta muutamia kempeleläisiä joutui vankileireille. Ainakin yksi heistä kuoli leirillä ollessaan. Lisäksi Salonperän tiedossa on yksi Tampereen valtauksen yhteydessä punaisten joukoissa taistellut ja kaatunut kempeleläinen.
– Työväenyhdistys järjesti toimitalollaan lähinnä iltamia. Poliittisia tilaisuuksia ei suvaittu.
Toiminta hiipui vuonna 1927, jolloin toimitalo myytiin huutokaupassa suojeluskunnalle.
– Seuraavana vuonna talo paloi, Salonperä tietää.
1930-luvulla työväki järjestäytyi urheilukisojen ja iltamien muodossa. Uusi työväenyhdistys perustettiin vuonna 1937. Myös uusi toimitalo valmistui nykyisen Vapauden puiston paikalle lähelle kunnantaloa.
Toiminta aktivoitui toden teolla vastan sotien jälkeen. Vuonna 1944 työväenliike hajautui. Kuntaan perustettiin erillinen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) paikallisyhdistys.
Vuonna 1951 Kirkonkylä sai oman työväenyhdistyksen. Myöhemmin kaksi yhdistystä sulautui toisiinsa muodostaen nykyisen sosialidemokraattisen yhdistyksen.
– Kempeleen valtuustossa SKDL:lla oli vasemmistopuolueista enemmistö 50-luvulla ja 60-luvun alussa. Tuolloin heillä oli yhdeksän valtuutettua, demareilla yhdestä kahteen edustajaa.
1970-luvulla voimasuhteet muuttuivat. Tällä hetkellä valtuustossa on kuusi sosialidemokraattia ja kaksi vasemmistoliittolaista.
– Uskon, että jossain vaiheessa SDP ja Vasemmistoliitto palaavat juurilleen yhdeksi liikkeeksi, mutta siihen voi vielä kulua aikaa.
Yhteistyötä osataan tehdä jo nyt. Salonperän kokoama ja tällä viikolla painoon menneen historiateoksen kustantavat yhdistykset yhdessä. Kirja julkaistaan Kempeleen työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlassa maaliskuussa. Kovakantisesta teoksesta otetaan alkuun 300 kappaleen painos.
Aineistoa kerätessään Valto Salonperä on huomannut monta mielenkiintoista seikkaa Kempeleen historiasta.
– Muutos sadan vuoden takaa nykypäivään on ollut valtava. Vuonna 1900 Kempeleessä oli 1100 asukasta. Kun itse muutin kuntaan 1974, oli asukkaita jo runsaat 6 000. Nyt lähennellään pariakymmentä tuhatta. Kunnan muuttuessa myös paikallinen työväenliike on osannut uudistua.
Kempeleen työväenliikkeen historia ei ole ensimmäinen Salonperän toimittama kirja. Hän on kirjoittanut kotikylänsä Kauhavan Mäenpään historian, jonka toinen osa on valmistumassa.
Lisäksi kansien väliin on päässyt kotikylän koululaitoksen ja nahkatehtaan historia. Oulun Postimerkkikerhon historia valmistuu syksyllä. Työn alla on myös Mäenpään kylän työväenliikkeen sekä nuorisoseuran vaiheiden kokoaminen.
Vanhoista kuvakorteista ja valokuvista Valto Salonperä on pitänyt näyttelyitä Etelä-Pohjanmaalla, mutta suunnittelee sellaista Kempeleeseenkin. Hän olisi ollut halukas kirjoittamaan kunnan juhlavuoden tiimoilta uuden Kempeleen historiateoksen, mutta ajatukselle ei lämmetty.
– Edellisen kirjan julkaisusta on kulunut 35 vuotta. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon, hän perustelee.
Kuvateos Kempeleestä on tosin jollain aikavälillä tulossa.
– Vaikka omakustanteena, Salonperä tiivistää.