HAILUOTO Yhdennentoista kerran järjestetty festivaali kokosi jälleen viime viikonloppuna Hailuodon täyteen teatterin ystäviä. Kolmipäiväiseen festivaaliin mahtui seitsemän teatteriesitystä, joista kaksi oli vierailijoiden toteuttamia.
Avajaisia päästiin kuitenkin viettämään toisen taiteenlajin parissa. J.L. Suomelan pihaladossa pidettiin festivaalin ensimmäinen tapahtuma, Johanna Riepulan taidenäyttelyn avajaiset.
Lauantaina pidetty seminaari osoittautui niin suosituksi, että lisää tuoleja haettiin saliin ennen kuin päästiin aloittamaan. Seminaaria vetäneen ohjaaja Juha Hurmeen mukaan se on järjestetty alusta alkaen hyväksi osoittautuneella menetelmällä.
– Paikalle on kutsuttu kaksi tai kolme alustajaa, jotka ovat saaneet puhua vapaasti itselleen tärkeästä asiasta. Tällä random-taktiikalla on löytynyt aina teema seminaarille.
Ensimmäinen tärkeä asia, josta 120 seminaarivierasta sai kuulla, oli sodankyläläisen Paula Alajärven ja kulttuurilehti Jängän päätoimittajan alustus lappilaisuudesta.
– Vuonna 2012 pääsin kuulemaan seminaaria, jossa esiintyi Anto Leikola. Kun häneltä kysyttiin, mitä Lappi on hänelle merkinnyt, vastaus oli lakoninen.”Ei mitään”, Antola sanoi. Minulle Lappi on kuitenkin merkinnyt kaikkea, Alajärvi aloitti.
Alajärvi muistutti Lapin olevan myös paljon muuta kuin hiihtokeskuksia, jotka eivät edusta lappilaisuutta lainkaan. Siihen kuuluvat kulttuuri, jängät sekä lappilaiset ja saamelaiset.
Seminaarin toinen puhuja siirsi yleisönsä toiseen maisemaan. Washingtonissa viimeiset kolme vuotta asunut toimittaja Saska Saarikoski kertoi olevansa hänkin hailuotolainen taustaltaan. Hänen tätinsä lähettämän selvityksen perusteella Saarikoski on hailuotolainen viidennessä polvessa, sillä hänen isoäitinsä isoisoisä oli saarelta kotoisin.
– Tämän perusteella minulle kuuluisi Hailuodossa hirvestysoikeus.
Puheenvuorossaan Saska Saarikoski ei kuitenkaan halunnut puhua sen enempää Yhdysvalloista kuin Yhdysvaltain presidentistä. Hän oli valinnut aiheeksi seksin.
Yhtenä innoittajana hänelle oli ilmeisesti ollut Helsingin Sanomissa julkaistu juttu, joka oli noussut luetuimpien joukkoon.
– Jutun otsikko kuului: Näin masturboit, jos sinulla on penis. Tämän perusteella nuorten uusavuttomuus on noussut todella uusiin mittasuhteisiin.
Varsinainen puheenvuoro käsitteli kuitenkin nuorten uusavuttomuuden sijasta Wilhelm Reichia, jota Saska Saarikoski luonnehti seksuaalisen vallankumouksen isäksi.
Ensimmäisen kerran Saarikoski tutustui Reichiin jo lapsuudessaan, sillä hänen kotinsa kirjahyllystä löytyi yksi harvoista suomennetuista Reichin teoksista, Fasismin massapsykologia. Se jäi lukematta, mutta Saarikosken kiinnostus psykologia kohtaan heräsi uudelleen neljä vuotta sitten. Tuolloin Saarikoski kirjoitti Saksassa tapahtuneista pedofiliaskandaaleista
– Taustoja tutkiessani törmäsi Reichin teoksiin. Ja ne herättivät myös henkilökohtaisia muistoja siitä, miten lapsuudessani suhtauduttiin lasten seksuaalisuuteen. Osallistuin itsekin keskusteluun 1970-luvulla kuusivuotiaana, kun puhuin tv-ohjelmassa aiheesta ”Miten lapset syntyvät”.
Reichin kirjoitusten ansioksi Saska Saarikoski laski seksuaalisen vallankumouksen ja sen kautta alkaneen vapautumisen myös lainsäädännössä.
– Seksuaalisista oikeuksista on tullut osa ihmisoikeuksia ja niistä on tullut osa länsimaista kulttuuria. Tämä on ollut valtava muutos.
Seminaarin jälkeen festariväki suuntasi teatterin pariin. J.L. Suomelan etupihalla Otava Ensemblen esittämä Sanamyrsky antoi silmäyksen päätoimittaja Algot Untolan elämään.
Untola toimi Satakunta-lehden salaisena päätoimittajana Porissa vuonna 1908. Tohmajärvellä syntynyt ja alunperin opettajaksi valmistunut Algot Untola päätyi toimittajaksi. Hän oli suomalaisen puolueen äänenkannattajana toimineessa lehdessä Kokkolassa, mistä tie vei Poriin.
Untolan kirjoituksista ei aina ottanut selvää, kuuluiko hän vasemmistoon vai oikeistoon. Kun Untolasta tuli muun muassa Maiju Lassilan nimellä kirjoittanut kirjailija, hänen näkemyksensä kääntyivät työväen puolelle.
Lyhyeen kohtaamiseen perustunut, puoli tuntia kestänyt näytelmä toi tosin esille Algot Untolasta hulluutta lähentelevän nerouden. Ja menevyyden viinaan. Ravintolaan suunnannut Untola toteaa näytelmässä juovansa vain yhden, mutta se yksi osoittautui pulloksi.
Viinan parissa jatkui ilta, kun Koskenniska esitti samassa pihapiirissä Pentti Haanpään näytelmän Synnit.
Sunnuntaina olikin parannuksen vuoro, kun Hailuodossa päästiin katsomaan Törsten Öiesenin sodanaikaisesta sankariteosta kertonutta näytelmää Sankarihymni sekä Anu ja Mikko -näytelmää, joka kertoi elämästä 1930-luvulla.