Tiistaina paikkakunnalla vierailleen Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Kososen (kesk.) mukaan pysyvät asukkaat ovat avainasemassa saariston menestymisen kannalta, mutta myös lomailijat edesauttavat saariston elinvoimaisuutta.
– Toivottavasti vakituinen väki ei ainakaan enempää vähenisi, koska sitten alkaa olla haastetta siinäkin, miten vapaa-ajan asukkaille saadaan turvattua palvelut. Täytyy olla tietynlainen balanssi, mutta toisaalta nämä ruokkivat toinen toisiaan. Sitä kautta palvelutkin säilyvät ja alueet pysyvät elinvoimaisina, kun ihmisiä asuu ja elää siellä. Vakituiset asukkaat ovat perusta sille, että alueella on palveluita.
Saaristopolitiikalla tähdätään siihen, että elinolosuhteet olisivat saaristossa houkuttelevammat.
Asukkaita kaivataan lisää. Saaristossa asumista pyritään saamaan houkuttelevammaksi muun muassa kehittämällä luonto- ja kulttuuriarvoja, parantamalla etätyömahdollisuuksia ja edistämällä matkailua.
Saaristoelämän kukoistuksen kannalta logistiikkayhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä. Hailuodon siltahanke vapauttaa kulkua saareen, mutta sen myötä kunta menettää statuksensa saaristokuntana. Se vaikuttaa maksettaviin tukiin.
– Jos yhteys on kiinteä, nykyinen kriteeristö ei täyty. Täytyy miettiä, että onko aidosti järkevää vastustaa kiinteää kulkuyhteyttä, jotta valtion saaristo-osuudet saadaan pidettyä ylhäällä vai halutaanko silta, jotta saari muilla tavoin pysyy paremmin asuttuna ja houkuttelevana. Tuskinpa kukaan siltaprojektia sen takia alkaisi vastustamaan, että saattaa menettää saaristotukensa. Silta tuo muuta hyvää niin paljon, Kosonen arvioi.
Hailuodon kulkuyhteyksiin voi vaikuttaa myös tuleva maakuntauudistus. Aiemmin rahoitus lauttaan on tullut valtiolta, uudistuksen yhteydessä tämä vastuu siirtyy maakunnille. Periaatteessa saaristoalueet voivat joutua eriarvoisiin asemiin maakuntien toiminnasta riippuen.
– Katsotaan, tarvitseeko lopulta lainsäädäntöä ohjaamaan, ettei se ihan hulluksi mene. Kyllähän näitä vaaranpaikkoja voi olla, mutta sitten on saaristolaki turvaamassa. Se vaatii maakuntapäättäjiltä ymmärrystä, että satsaukset edelleenkin tehdään liikenneratkaisuihin niin kuin joka puolella muuallakin.
Parin vuoden kuluttua EU:n ohjelmakausi vaihtuu ja samalla on odotettavissa muutoksia sen rakennerahaston tukiasioissa. Rahoitusputkia mietitään seitsemän vuoden sykleissä.
– Britannian poistuessa EU:lta saatava kokonaispotti pienenee. Nähtäväksi jää, että miten nämä tuet säilyvät. Sieltä on tullut Suomeenkin merkittäviä summia. Tämän rahoituksen turvaaminen on todella tärkeää. Sillä on pystytty turvaamaan monenlaista toimintaa.
Saaristopolitiikka on valtakunnallista, mutta Kososen mukaan samat lainalaisuudet pätevät eri paikoissa. Saaristo on saaristoa niin Perämerellä, Järvi-Suomessa kuin Turussakin.
– Kyllä siellä on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että saaristoelämä turvattaisiin aina uusien lakien astuessa voimaan. Mutta sitten on paljon myös paikallisia kysymyksiä, kuten Hailuodon silta. Ne ovat lopulta valinta-asioita. Rahaa ei ikinä tule joka puolelle yhtä paljon, Kosonen summaa.