Saaren vuo­si­sa­ta va­lo­ku­vis­sa -hanke säilöö his­to­riaa di­gi­muo­toon – "Toi­vo­taan, että ih­mis­ten ko­ti­ar­kis­tot avau­tu­vat"

Ensimmäiset kuvat on jo saatu skannattua. Vesa Vainionpää ja Susanna Rapinoja ovat innostuneita paikallishistorian tallentamisesta. He vievät valokuvahanketta ilolla eteenpäin. Valokuviin on tallentunut Hailuodon historiaa. Tässä otos Hailuoto-lautan ensimatkalta 50 vuoden takaa.
Ensimmäiset kuvat on jo saatu skannattua. Vesa Vainionpää ja Susanna Rapinoja ovat innostuneita paikallishistorian tallentamisesta. He vievät valokuvahanketta ilolla eteenpäin.
Ensimmäiset kuvat on jo saatu skannattua. Vesa Vainionpää ja Susanna Rapinoja ovat innostuneita paikallishistorian tallentamisesta. He vievät valokuvahanketta ilolla eteenpäin.
Kuva: Mirko Kovalainen

Hailuodon Kylätalo Pääkauppa muuntui eilen tiistaina Hailuoto-seuran käynnistämän Saaren vuosisata valokuvissa -hankkeen tukikohdaksi. Tällaiseksi se tulee muuttumaan kesän ajan joka tiistai kello 11–13 välisenä aikana. Paikalla päivystävät projektia eteenpäin luotsaava kaksikko Vesa Vainionpää sekä Susanna Rapinoja, jotka ottavat vanhoja valokuvia vastaan ja samalla myös kertovat hankkeesta.

Tarkoituksena on kerätä valokuvia, dioja, negatiiveja ja lasilevykuvia, jotka on otettu Hailuodosta vähintään 50 vuotta sitten. Kuvat digitoidaan – eli skannataan tai valokuvataan – heti paikan päällä, joten alkuperäiset kappaleet säilyvät omistajillaan. Tarvittaessa digitointi voidaan tehdä myös kotikäyntinä.

– Toivotaan, että ihmisten kotiarkistot avautuvat. Uskoisin, että piirongin laatikoista ja kaapeista löytyy juuri niitä vanhoja kuvia, joita me nyt etsimme. Erityisesti kaipaamme kuvia, joissa näkyy rakennuskantaa tai maiseman tai luonnon muuttumista, Rapinoja toteaa.

– Etsimme myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kuvia, joissa näkyy esimerkiksi paikallisia elinkeinoja, kuten kalastusta, hylkeenpyyntiä ja jäkälänkeruuta. Liian perhekohtaisia kuvia me emme hae, Vainionpää jatkaa.

Keruutyöllään Hailuoto-seura haluaa varmistua siitä, että kuvat ja niihin tallentunut kulttuuriperintö säilyvät tuleville sukupolville.

Vuoden loppuun saakka kestävä hanke toteutetaan Museoviraston avustuksella. Lisätukea on myös saatu Nouseva Rannikkoseutu ry:ltä.

Vanhat valokuvat haurastuvat ja haalistuvat, mutta digitoituna ne säilyvät.

Hailuotoon puuhataan parhaillaan uusia tuulahduksia, kuten kiinteää yhteyttä sekä kaavoituksellisista uudistusta, ja siksi nyt onkin Rapinojan ja Vainionpää mukaan oikea aika aloittaa vanhojen kuvien tallentaminen.

– Hankkeella haluamme säilöä saaren perinteitä ja omintakeista historiaa. On vain yksi Hailuoto, muutamia vuosia sitten hailuotolaistuneet Rapinoja ja Vainionpää toteavat.

Vuoden alusta lähtien Hailuoto-seurassa mukana ollut Vainionpää kertoo innokkaana valokuvauksen harrastajana miettineensä jo aiemmin Hailuodon vanhojen kuvien tallennusprojektin käynnistämistä. Seuraan liittymisen jälkeen ajatus vanhojen valokuvien pelastamisesta sai tuulta alleen, sillä myös Rapinoja sekä Raili Louhimaa innostuivat hankkeesta. Paikallishistoriasta kiinnostunut Rapinoja kertoo projektin olevan luontevaa jatkumoa hänen aiemmalle Tarinoiden saari -kirjalleen, jossa hän keräsi saaren ikäihmisten tarinoita talteen yhdessä Liisa Louhelan kanssa.

– Vanhat valokuvat haurastuvat ja haalistuvat, mutta digitoituna ne säilyvät. Kuvien myötä tulee myös esiin tarinoita, joita saatamme tallentaa myöhemmin haastatteluilla, Rapinoja kertoo.

– Se onkin se isompi juttu tässä, että saamme kuviin liittyviä tarinoita talteen. Kuvien lisäksi tallennamme tiedon kuvanottopaikasta ja -vuodesta, tarkentaa Vainionpää.

Jotta kuviin liittyvät tarinat saataisiin tallennettua mahdollisimman kattavasti, vieraillaan valokuvahankkeen tiimoilta muun muassa Saarenkartanossa ja Kulttuuritalo Päiväkodilla.

– Näistä tilaisuuksista toivomme saavamme lisätietoa valokuvista. Tiedot alkavat pikkuhiljaa hiipua ja lopulta ne katoavat. Olisi hyvä, että saataisiin kaikki muistot talteen, Vainionpää valottaa.

Täytyisi löytää paikka, minne kuvat tallennetaan. Lopullinen tallennusmuoto on vielä hakusessa.

Ensi alkuun kuvien tiedot otetaan ylös manuaalisesti. Hailuoto-seuran tavoitteena on kuitenkin hankkia tietokanta, joka mahdollistaa niin kuvien tallentamisen, selaamisen kuin hakusanojen avulla hakemisenkin.

– Täytyisi löytää paikka, minne kuvat tallennetaan. Lopullinen tallennusmuoto on vielä hakusessa, Vainionpää toteaa.

Tarkoituksena on julkaista osa kuvista vuoden lopussa verkkosivustolla. Kuvien parhaimmistoa voidaan myös käyttää näyttelyissä ja yhteisissä tilaisuuksissa. Kuvien käytöstä ja julkisesta esittämisestä sovitaan omistajien kanssa jokaisen kuvan kohdalla erikseen. Rapinoja ja Vainionpää painottavat, että kuvien omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa kuvien käyttöoikeuksiin.

– Kunnioitamme ihmisten toivomuksia kuvien käytöstä. Luottamus on tässä tärkeää, emmekä käytä kuvia väärin, he alleviivaavat.

Kuntalaisia on tiedotettu keruutyön aloittamisesta kuntatiedotteessa ja myös Hailuodon kesäkauden avajaisissa toissa lauantaina. Hanke sai myönteisen vastaanoton hailuotolaisten keskuudessa.

– Paljon tuli positiivista kommentointia ja myös nimiä, keneltä kannattaa käydä kuvia kyselemässä, Rapinoja ja Vainionpää iloitsevat.

Projektilla on myös oma yhteisöllinen ulottuvuutensa. Hailuoto-seuran edustajat toivovat, että kylätalolla järjestettävät keruutiistait houkuttelisivat paikallista väkeä niin kuvien kanssa kuin ilmankin. Rapinoja ja Vainionpää tähyävät tulevaan täynnä innostusta, sillä valokuvahanke on heille myös tapa päästä yhä syvemmälle hailuotolaisuuden ytimeen.

– Meillä tulee varmasti olemaan mielenkiintoinen loppuvuosi vanhojen kuvien parissa, he uumoilevat.

Ilmoita asiavirheestä