Kempele. Ruusu on edelleen suosittu valinta osaksi morsiuskimppua. Koko kimppua ei kuitenkaan tarvitse ruusuilla vuorata, vaan tätä perinteikästä kukkaa voi käyttää myös raikkaalla ja modernilla tavalla. Tämä tuli selväksi Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkon eteisaulassa, jossa järjestettiin viime viikon keskiviikkona ja torstaina Lumoavat hääkukat -morsiuskimppunäyttely. Kaikki kukka-asetelmat olivat OSAOn Kempele-Limingan yksikön floristiopiskelijoiden tekemiä näyttötöitä. Näyttelytilassa oli nähtävillä myös tilakoristelunäytöissä tehtyjä pöytäkoristeita.
Torstai-iltapäivänä näyttelyn päivystysvuorossa ollut floristiopiskelija Ville Lapinoja kertoi oppilaiden saaneen täysin vapaat kädet kimppuja tehdessään.
– Itse on pitänyt suunnitella, tilata kukat ja tehdä kimppu, Kalajoelta Kempeleeseen opintojen perässä tullut Lapinoja totesi.
Esillä oli miltei parinkymmenen opiskelijan luomuksia. Iso osa kimpuista oli rakennettu perinteistä morsiuskimpputyyliä jäljitellen, mutta osassa oli uskaltauduttu myös hiukan kokeilevampiin ratkaisuihin.
Näyttelyn erikoisimpina luomuksina silmään osui Roosa Mikkosen tekemä morsiamen kukkamiekka, Minttu Pitkäniemen valtikkatyylinen hääkimppu sekä Hanna Haikalan kimppu, joka oli suunniteltu käsivarrella kannettavaksi.
Lue lisää 22.5. Rantalakeudesta joko painettuna tai diginä!
Morsiuskimppu
Kukat ovat antiikin ajoilta asti olleet oleellinen osa hääjuhlaa.
Morsiuskimppu tuli perinteeksi Pohjoismaissa 1770-luvulla, joskin se oli yleensä pieni rintakimppu. Vuosisadan loppuun mennessä se alettiin kiinnittää vyölle. 1800-luvulla myös koko puku saatettiin koristaa myrttiseppelein.
Varsinainen kädessä kannettava morsiuskimppu vakiintui perinteeksi Keski-Euroopassa viime vuosisadan puolivälissä.