Kyseisellä otsikolla oli 11.7. mielenkiintoinen kirjoitus koskien terveyskeskuksen hoitajien työsidonnaisuusajan lisääntymisestä vuodessa yli sadalla tunnilla. Tämä johtuu siitä että osalle henkilökuntaa ruokailu työpäivän aikana siirrettiin tapahtuvaksi omalla ajalla. Kiitokset kunnanvaltuutettu Raija Juopperille, kun toit henkilöstöä kismittävän asian esille. Toivottavasti lehtikirjoitus saisi myös muita, niin kunnanvaltuuston kuin -hallituksenkin jäseniä keskustelemaan tästä osaa terveyskeskuksessa toimivaa henkilöstöä kuormittavasta asiasta.
Työsidonnaisuusajan lisäys tuli voimaan noin 3 vuotta sitten henkilöstön vastustuksesta huolimatta. Yhtenä perusteluna työnantajapuoli ajatteli 30 minuutin omalla ajalla tapahtuvan ruokailun lisäävän henkilöstön työhyvinvointia.
Aiemmin ruokailu tapahtui 15-20 minuutissa työpäivän aikana silloin kun se joustavimmin oli järjestettävissä eikä häirinnyt potilas-/asiakastyötä. Tällaiseen järjestelyyn henkilöstö oli tyytyväinen.
Itse olen ollut Kempeleen kunnassa töissä 80-luvun alusta lähtien ja syksyyn 2015 saakka ruokailu tapahtui joustavasti työpäivän aikana. Voin siis kokemuksesta todeta aiemman käytännön olleen paljon parempi, joustavampi ja asiakkaita palvelevampi.
Lisäkuormitusta julkisen puolen henkilöstö sai vielä hallituksemme päättämästä kikystä. Tämän myötä työsidonnaisuusaika lisääntyi osalla henkilöstöä 3 tuntia viikossa. Samanaikaisesti vähennettiin lomarahoja 30 %. Työtunteja tuli noin 130 vuodessa lisää ja lisäksi palkka pieneni. Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä miten työhyvinvointi lisääntyy edellämainituilla keinoilla.
Työhyvinvointiin on Kempeleen kunnassa parhaiten pystytty vaikuttamaan esimerkiksi Zimmarin vuosikortin edullisella hinnalla ja lisäksi kunta tukee liikuntaseteleiden hankkimisessa. Näistä kiitosta työnantajalle.
Perheen ja työn yhteensovittaminen on tärkeää työssäjaksamisen kannalta. Tähänkään ei henkilöstö ole kokenut työsidonnaisuusajan lisäämisen vaikuttavan myönteisesti, päinvastoin. Tuo 3 tuntia viikossa on perheiltä pois.
On myös turha vedota työehtosopimukseen ja jopa lakiin ruokailun järjestämisestä omalla ajalla. Terveydenhuollossa on useampia työehtosopimuksia ja tämä esille nostettu ruokailu omalla ajalla koskee vain ja ainoastaan yleistyöajassa olevia työntekijöitä.
Hoitohenkilöstön kohdalla yleistyöaikaa noudatetaan osassa terveyskeskuksen avosairaanhoitoa sekä sairaalan vuodeosastolla koskien fysioterapeutteja. Lisäksi yleistyöaika koskee henkilöstöä päiväkotien hoiva- ja huolenpidossa sekä Zimmarissa.
Kaikissa päiväkodeissa sekä Zimmarissa henkilöstö voi ruokailla työajalla, kiitos siitä. Päiväkodeissa lastenhoitajat ovat ns. esimerkkiruokailijoita lapsille ja Zimmarissa turvallisuusnäkökulmasta ruokaillaan työajalla.
Lehtikirjoituksessa nostettiin esille yhdenvertaisuusnäkökulma, jonka mukaisesti työntekijöitä ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan. Eikö nyt juurikin ole todettavissa jotta yhdenvertaisuusnäkökulma ei täyty kun ainoastaan terveyskeskuksessa pieni osa henkilökuntaa joutuu ruokailemaan omalla ajalla. He ovat tuoneet usein esille toiminnalliset näkökulmat potilas-/asiakastyössä jonka vuoksi joustava ruokailu työajalla olisi perusteltua ja myös yhdenvertaista muiden yleistyöajassa olevien kanssa.
Tyrnävällä yleistyöajassa siirryttiin tänä keväänä toiminnallisista syistä takaisin työajalla tapahtuvaan nopeaan ruokailuun. Onnittelut siitä Tyrnävälle. Lainsäätäjä antaa mahdollisuuden paikalliseen harkintaan ruokailun suhteen ja tätä mahdollisuutta Tyrnävä on halunnut käyttää lakia rikkomatta.
Toivon kärsivällisyyttä terveyskeskuksessa asioivilta jos jonotusajat tuntuvat pitkiltä. Hoitohenkilöstö varmasti tekee parhaansa. Kiitoksia haluan antaa henkilöstölle kun olette jaksaneet kokemastanne epäoikeudenmukaisuudesta huolimatta työskennellä potilas-/asiakastyössänne parhaalla mahdollisella tavalla voimavarojanne säästämättä. Selkeästi huomaa että teette työtänne sydämellä ja hyvin asiakaskuntaa huomioiden.