Kempele Hoitajien ruokailun siirtyminen niin sanotulle omalle ajalle on kuumentanut tunteita Kempeleessä. Kahdeksan tunnin työpäivä on kokonaisuutena pidentynyt, kun siihen on sisällytetty työaikaan kuulumaton ruokatunti. Vuodessa hoitajien työsidonnainen aika lisääntyy yli sadalla tunnilla.
– Totta kai se tuntuu katkeralta työntekijöistä, kun päivä pitenee, eikä omaa ruokailuun varattua aikaa aina voi käyttää. Sen saa käsittääkseni ylityönä ja aikahyvityksinä pois, mutta tässä on myös sellainenkin puoli, että jotkut työntekijät ovat niin sanotusti liian kilttejä, eivätkä pidä ruokatuntia kokonaan. Tavallaan siinä tulee ilmaista työaikaa työnantajalle. On siinä sellainenkin epäkohta, kunnanvaltuutettu Raija Juopperi kertoo.
Ruokatunnin pitäminen tietyllä kellonlyömällä on osoittautunut hankalaksi. Asiointi potilaan kanssa voi olla kesken silloin, kun pitäisi lähteä syömään. Tällöin ruokailumahdollisuus voi joko siirtyä tai lyhentyä. Työntekijät ovat joutuneet joustamaan. Erilaisten työehtosopimusten vuoksi samassa ruokahuoneessa voi olla työntekijöitä, joista osa ruokailee työajan puitteissa ja osa omalla ajalla.
– Osalle työntekijöistä tämä sopii, koska se on heidän omaa aikaansa ja silloin voi poistua syömään tai hoitamaan omia asioita. Toki silloin työsidonnainen aika pitenee puoli tuntia päivässä. Se on monelle pienen lapsen äidille kova paikka, kun lapsetkin joutuvat olemaan hoidossa pitempään. Lisäksi kilpailukykysopimus lisäsi työaikaa 30 minuuttia viikossa, eli kokonaisuudessaan viikoittainen työsidonnainen aika on pidentynyt kolmella tunnilla. Tämä on kaikki perheiltä pois. Onhan se osalle todella ikävä asia.
Kempeleessä haluttaisiin palata entiseen malliin, jossa ruokailu tapahtuu joutuisasti työajan puitteissa. Asian edistämiseksi on kerätty myös adresseja. Juopperi on esittänyt asiasta kysymyksen valtuustossa, mutta hänen saamansa vastauksen mukaan paluun entiseen estävät laki ja työehtosopimukset.
– Minusta tässä ei ole kyse siitä, että työntekijöitä haluttaisiin rangaista jotenkin, vaan työehtosopimukset velvoittavat työnantajaa tekemään tällaisia ratkaisuja. Toisaalta pitäisi selvittää sekin, että voitaisiinko tämä asia sopia paikallisesti toisin. Tämä ei ole yksinkertainen kokonaisuus.
Kempeleen kunnan talousjohtaja Juho Leppäsen mukaan asia on ainakin näillä näkymin loppuun käsitelty. Paluuta vanhaan malliin ei ole näköpiirissä.
– Kävimme esimiesten ja henkilöstön kanssa keskustelut ja siinä yhteydessä todettiin, että ruokatauot ovat järjestettävissä. Silloin ruokailu hoidetaan työehtosopimuksen mukaan omalla ajalla. Ei meillä ole muuta vaihtoehtoa sen selvityksen perusteella.
Päätöksen muuttaminen vaatisi sitä, että ruokataukojen järjestäminen katsottaisiin työvuorosuunnitelmien puolesta mahdottomaksi. Omalla ajalla järjestettävästä ruokailusta voidaan poiketa poikkeusmääräyksillä, mutta Kempeleessä tilanne on tulkittu sellaiseksi, etteivät tällaisen määräyksen edellytykset täyty.
– Selvitimme käytäntöjä julkisen puolen eri työnantajilta. Säännösten noudattaminen on kohtalaisen kirjavaa, mutta emme voi tehdä sellaista päätöstä, ettemme noudattaisi työehtosopimusta. Se on meille ohjenuora ja sitä me noudatamme.
Päätökseen vaikuttaa suurelta osalta myös yhdenvertaisuusnäkökulma. Työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Yleistyöajan puitteissa työntekijälle täytyy antaa lepotauko, jolloin on mahdollisuus poistua työpaikalta.
– Meillä on tuhat työntekijää ja kaikkia henkilöstöryhmiä on käsiteltävä tasapuolisesti. Emme voi tehdä poikkeuksia senkään vuoksi. Ymmärrän tilanteen yksittäisen työntekijän näkökulmasta ja olemme pyrkineetkin etsimään keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi yhdessä työntekijöiden ja esimiesten kanssa.
Välillä myös Tyrnävän terveyskeskuksessa aterioitiin omalla ajalla. Tästä on kuitenkin luovuttu ja nyt ruokailu tapahtuu taas työajalla. Prosessi on ollut pitkä ja selvitettäviä asioita paljon. Tyrnävän kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Teija Eskolan mukaan asiasta käytiin keskustelua ensimmäisen kerran jo vuonna 2015.
– Meillä on tehty työsopimuksia eri aikoina eri tavalla. Osaan henkilöstön työsopimuksista on kirjattu, että he noudattavat jaksotyöaikaa. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa sitä yleistyöajaksi. Siinä mielessä me olimme vähän eri tilanteessa, kuin jos kaikilla olisi ollut työaikamuotona yleistyöaika.
Erilaisista sopimuksista johtuen Tyrnävälläkin oli ruokailun suhteen kahdenlaista käytäntöä. Jaksotyötä tekevillä on tietyissä sopimusmääräyksissä mainituissa tilanteissa oikeus ruokailla halutessaan työajalla.
– Tarkastelimme työsopimuksia ja mietimme, että olisi järkevämpää, jos meillä olisi vain yhdenlainen käytäntö. Otimme huomioon terveyskeskuksen toiminnalliset näkökulmat ja henkilöstö toi esille työhyvinvoinnin, Eskola kertoo.
Ratkaisu perustui osalla henkilöstöstä työsopimukseen kirjattuun työaikamuotoon ja osan kohdalla työehtosopimuksen päivittäisiä lepoaikoja koskevaan pykälään. Eskolan mukaan tärkeänä asiana muutoksen taustalla ovat terveyskeskuksen toiminnalliset syyt. Uusia muutoksia kyseisen henkilöstön osalta Tyrnävällä ei näillä näkymin ole luvassa.
– Tällä hetkellä elämme näiden voimassa olevien päätösten mukaan. Lähtökohtaisesti yleistyöaika on ensisijaisesti noudatettava työaikamuoto, mutta työehtosopimuksen mukaisesti määräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa ruokailutauon järjestäminen ei ole toiminnallisista syistä mahdollista.