Liminka Elokuun loppuun mennessä Limingan kunnan toimintamenot kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa edellisvuoden ajankohtaan verrattuna. Tulokasvussa samaan ei päästy. Maanantai-iltana kunnanvaltuustolle taloustilannetta esitellyt talousjohtaja Anne Pyykkönen sanoi tilanteen olevan hyvin haastava.
– Tänä vuonna mennään pakkaselle. Elokuun lopussa vuosikate oli 1,5 miljoonaa euroa heikompi kuin viime vuonna. Tilanne ei naurata, vaan huokailuttaa.
Ylityksiä on useilla hallintokunnilla, esimerkiksi sivistyspuolella sekä sosiaali- ja terveystoimessa.
Valtuusto päättikin perustaa remonttiryhmän taloustilanteen kääntämiseksi. Siihen kutsutaan puheenjohtajisto tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta. Lisäksi jokainen puolue saa oman edustajansa mukaan.
Samalla valtuusto päätti, että hallintokuntien tulee pidättäytyä kaikista muista kuin toiminnan kannalta välttämättömistä hankinnoista, palveluiden ostoista, sijaisten palkkauksesta ja muista menoista loppuvuodeksi.
Lisähaastetta taloustilanteeseen tuovat koulukeskuksessa jatkuvat sisäilmaongelmat. Valtuustolle esiteltiin lukion tarkempi tutkimus sekä Hannu Krankan koulun riskiarvio.
Ongelmia on eniten lukiossa, jossa on säilytetty vanhan, 60-luvun alussa rakennetun kiinteistön osia. Asiaa esitellyt tiimipäällikkö Tommi Riippa tutkimuksen tehneestä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä sanoi mikrobivaurioituneita osia olevan lähinnä Heikki Sarvela -salin vanhoissa ulkoseinissä. Pitoisuuksia on myös lattiassa.
Ongelmallinen on myös vanha kellaritila, joka on päätetty jo eristää valamalla suuaukot umpeen.
Alle kymmenvuotiaassa Hannu Krankassa ongelmia aiheuttaa liian matala sokkeli ja osin puutteelliseksi jätetty sadevesijärjestelmä, mikä valuttaa vettä ulkoseinälle.
– Talvella kannattaa pitää lumet pois seinän vierestä. Mutta kaiken kaikkiaan Krankka ei ole huono rakennus, Riippa muistuttaa.
Tilanne herätti valtuutetuissa vilkasta keskustelua. Niina Parpala (Kuntalaisten keskellä) peräsi tarkempaa tutkimusta myös Hannu Krankasta. Lisäksi hän varmisteli lukion kellareissa tehdyn asbestipoiston turvallisuuden perään.
– Poisto tehtiin keväällä yhtä aikaa ylioppilaskirjoitusten aikaan. Miten ilmavuotojen estäminen salin puolelle varmistettiin?
Tekninen johtaja Simo Pöllänen muistutti asialla olleen ulkopuolisen ammattilaisen, joka on vastuussa poistosta.
– He ovat varmasti tehneet työn kunnolla, sillä menettäisivät lupansa, jos eivät toimisi asetusten mukaisesti.
Joonas Tuomikoski (kok.) herätti keskustelua myös muista rakennuksista.
– Miten kirjasto ja terveyskeskus? Näyttää, että koulujen osalta puutteita on ollut jo vastaanottotarkastuksessa.
Mari Viljas (kesk.) kysyi, milloin tutkitaan Tupoksen alakoulu? Hän myös muistutti päättäjiä teknisen johtajan suunnitelmasta tehdä riskiarviointi kaikkiin kunnan kiinteistöihin, mutta valtuusto jätti asian aiemmin pöydälle.
Pöllänen totesi lisäresurssin olevan paikallaan, jos kaikki kiinteistöt ryhdytään tutkimaan.
– Meillä on nyt niin paljon rakennushankkeita vireillä, että vaikka kuinka paimentaisi, aika loppuu kesken.
Keskustan Terho Lipsonen löi yhden kuukauden eläkkeestään vetoa, ettei lukion perusparannus onnistu, jos rakenteisiin jätetään mitään vanhaa.
– Asia pitää saada kuntoon, sillä kunnan maine rakentamisessa menee kokonaan. Tuleville arkkitehdille pitää sanoa, että rakennus vaatii leveät räystäät ja tiiviin katon. Kun katto vuotaa, köyhyys alkaa.
Jukka Raitio (kok.) toivoi ilmanpuhdistimia Heikki Sarvela -saliin syksyn ylioppilaskirjoitusten ajaksi, sillä osittain sähköisenä tehtävien kirjoitusten vuoksi tutkintotilaa ei voida vaihtaa vasta kun keväääksi.
Olli-Pekka Kinnunen (kesk.) ihmetteli, miksi maassamme annetaan rakentaa huonosti ja kyseli rakentajan vastuun perään.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala harmitteli keskustelun kääntyvän hysterian puolelle. Hän oli varma, ettei uusissa rakennuksissa vastaavia ongelmia ole.
– Jos näin olisi, olisi sama tilanne muissakin kunnissa. Meillä on Limingassa tapana ratkaista kysymykset ja viedä asioita avoimesti eteenpäin. On kuitenkin kohtuutonta tässä kokouksessa vaatia remontin alkamispäiviä. Asiat päätetään normaalissa järjestyksessä.
Jotain hyvääkin valtuustolle kerrottiin. Työllistämistoimenpiteet ovat purreet loistavasti. Esimerkiksi kunta itse työllistää tänä vuonna yli 50 henkilöä. Työttömyysprosentti on maakunnan alhaisimpia.
Työmarkkinatukea on peritty tänä vuonna takaisin yli 50 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.
Nuoria on saatu työkokeilun kautta työllistymään alueen yrityksiin. Nuorten taitopajan vastaava ohjaaja Anu Issakainen huomauttikin, että toimintaan pääsee Limingassa heti mukaan.
– Esimerkiksi Oulussa voi olla puolen vuoden jono.