LIMINKA Jyväskylän suunnasta Haaransillan liikenneympyrään lauantaina ajaneilla ei jäänyt epäselväksi, mitä Limingan Kedonperällä tapahtuu. Pellon laitaan oli pystytetty pari metriä leveä kyltti, joka kertoi käynnissä olevan Kedonperän ”kansalliset” hiihdot.
– Kedonperällä ei kainostella. Kun jotain aletaan puuhaamaan, tehdään se kunnolla, myhäili Kedonperän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ahola hiihtokilvan selostuksen tiimellyksessä.
Ahola kehaisi Kedonperän ”kansallisilla” olevan suojelijakin. Eikä kuka tahansa, vaan ampumahiihdon MM-kisamies Reino Sevón.
– Edustin Suomea ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailussa Itävallan Seefeldissä vuonna 1963. Hieno oli kilpailu, mutta ei tietenkään vedä vertoja tälle Kedonperän kilvalle, Sevón vitsaili.
Vaikka Sevón viihtyy edelleen suksilla – tälle talvellekin mies on sivakoinut jo 800 kilometriä – lauantaina Kedonperän ”kansallisissa” Sevón pysytteli suojelijan ja kellottajan saappaissa.
Noin kilometrin mittaiselle baanalle starttasi päivän aikana kolmisenkymmentä hiihtäjää. Nuorin kilpailija oli kolmen vuoden vanha, vanhin kahdeksankymmenen.
– Tänään on nähty erittäin hienoja hiihtoja, Sevón kehaisi.
Etenkään eläkeläisten sarjasta ei puuttunut jännitystä. Helsingistä varta vasten Kedonperän ”kansallisiin” saapunut Viena-Leena Castren hoksasi vasta lähtöviivalla, etteivät monot sovi siteisiin.
Kedonperällä kaveria ei jätetä edes hiihtokilvan lähtöviivalle, ja startti sai odottaa, kunnes Castrenille löytyi kyläläisten saumattomalla yhteistyöllä sopivat sukset.
– Kyllä oli nostalgiset kilpailut! Tällä tontilla on hiihdetty kouluaikoina kilpailu jos toinenkin, Castren kommentoi hieman liian pitkillä suksilla sivakoidun kisan päätteeksi.
– Tuolla pusikon paikalla se aikoinaan komeili, punamultainen Kedonperän kansakoulu. Harmi, että joutuivat sen hävittämään liikenneympyrän tieltä. Hyvät muistot onneksi elävät edelleen, Castren hymyili.
Kedonperän ”kansallisten” hiihtojen kisakeskuksena toimi kyläyhdistyksen laavu, jossa makkara paistui, nuotio lämmitti ja porinaa piisasi.
– Mukavaa, että kuuden vuoden tauon jälkeen talvitapahtumaan löysi näinkin runsaasti väkeä, kyläyhdistyksen nokkamies Markku Ahola kiitteli.
– Toiveissa on, että hiljaiseloa elänyt kyläyhdistys tästä hieman piristyisi. Suunnitelmissa on ensi kesälle muun muassa Kedonperän kesäpäivät, Ahola sanoi ja toivotti samaan hengenvetoon uudet kasvot mukaan kyläyhdistyksen toimintaan.
– Kedonperä on kasvava kylä. Etenkin lapsiperheitä muuttaa kylälle tasaiseen tahtiin. Olisi mukava saada nuorempaakin väkeä mukaan puuhamaan mukavaa yhteistä tekemistä kylälle!