KEMPELE Asukastuvan ovelle kantautuu mukava puheenporina. Tuvan olohuoneessa on kymmenkunta naista, jotka neulovat innoissaan ja jakavat ideoita toisilleen. Katsojan silmät hakevat sukkia, mutta niitä ei todellakaan ole kokoonnuttu valmistamaan.
– Täällä tehdään talkoilla hypistelymuhveja, jotka on tarkoitus lahjoittaa kempeleläisille vanhuksille hoitokoteihin, neulomispiirin toinen vastaavista, Riitta Suorsa kertoo.
Hypistelymuhvit ovat virkattuja, neulottuja tai ommeltuja muhveja, jotka on koristeltu niihin kiinnitetyin langoin ja tavaroin.
– Muhvien on oltava konepestäviä, joten niissä ei voi käyttää ihan mitä tahansa materiaaleja. Hypisteltävät tavarat on myös kiinnitettävä tiukasti, jotta ne eivät irtoa helposti, Suorsa kertoo.
– Tekeminen onkin innostavaa. Jokaisesta muhvista tulee erilainen ja tekijänsä näköinen, lisää Marja-Leena Mattila, joka on yksi tuvan aktiiveista ja käsitöiden harrastaja.
Olohuoneen puolella istuvien neulojien mielestä muhvien koristelu on aikaa vievää, mutta erittäin antoisaa. Muhvin aloittaja ei itsekään aina tiedä, millainen lopputulos mahtaa olla. Ideoita kun syntyy porukassa koko ajan lisää.
– Tosin itselläni on yleensä mielikuva siitä, kenelle oikein muhvi on valmistumassa. Viimeksi esimerkiksi virkkasin valkean käsilaukun ja täytin sen erilaisilla tavaroilla. Ajattelin koko ajan sen valmistuvan jollekin hienostorouvalle, sohvalla istuva Pirjo Rahkila kuvailee.
Monille on tärkeää myös se, että voi tehdä vapaaehtoistyötä.
– Vapaaehtoistyötä olen tehnyt aiemminkin, mutta porukassa neuloessa saa itsekin paljon. Yhdessä tekeminen on hauskaa, Anja Kokko miettii.
Hypistelymuhveja ryhdyttiin valmistamaan Iso-Britanniassa 2010-luvun alkupuolella. Niitä kutsutaan virikemuhveiksi tai rauhoittaviksi muhveiksi, sillä käyttötarkoituksia on monia.
– Ennen kaikkea hypistelymuhvit rauhoittavat. Kun levottomat vanhukset saavat muhvin käsiinsä, jaksavat he keskittyä paremmin kuuntelemaan, Riitta Suorsa ja Marja-Leena Mattila kertovat.
Englannissa hypistelymuhvien teho on todettu käytännössä. Hypistelymuhvit suuntaavat niiden käyttäjien huomion pois vähemmän toivotusta toiminnasta. Hiuksiaan nyppivät ihmiset ovat lopettaneet pakkotoiminnan saatuaan muhvin käsiinsä.
Marja-Leena Mattila muistaa kuulleensa myös, että passiiviset ihmiset ovat alkaneet puhua saatuaan jotakin tekemistä käsilleen. Muhvit voivat jopa herättää tunteita muistisairaissa.
– Jos hypistelymuhvin koristeena on kissa, sitä voi silitellä ja kosketella, aivan kuten oikeaa lemmikkiä. Se tuntuu monista hyvältä.
Idean muhveista Kempeleeseen toi Marja-Leena Mattila. Hypistelymuhveihin Mattila törmäsi vuonna 201, luettuaan lehdestä niitä käsittelevän artikkelin.
– Jutussa kerrottiin Joensuun hypistelymuhvikeräyksestä, ja kiinnostuin heti. Sen jälkeen hypistelymuhvit ovat levinneet Suomeen, ja nyt myös Kempeleeseen. Etsin sopivaa talkoopaikkaa, ja se löytyi luontevasti asukastuvalta.
Talkooideaa kypsyteltiin asukastuvalla viime vuonna keväällä. Toimeen ryhdyttiin syksyllä, kun asukastupa sai talkoita varten avustusta. Sen jälkeen tapaamisia on ollut parin viikon välein, mutta vauhti on osoittautunut kovaksi. Tavoitteena oli neuloa 70 hypistelymuhvia, ja se on jo lähes saavutettu. Asukastuvan pöydälle on kasattu 60 erilaista muhvia.
– Projekti onkin oikeastaan jo päättymässä. Meillä on vielä yksi kokoontuminen jäljellä ensi viikon perjantaina, 29.1. Sen jälkeenkin aiomme tosin jatkaa neulomista yhdessä. Ryhdymme tekemään sytomyssyjä syöpäosastolle, Marja-Leena Mattila ja Riitta Suorsa suunnittelevat.
Täysin poissuljettua ei ole sekään, että vielä jossakin vaiheessa vapaaehtoisten joukko ryhtyy uudestaan valmistamaan hypistelymuhveja.
– Muhvithan kuluvat. Ja jos kiinnostusta löytyy, voisimme tehdä niitä myös asukastuvalle myytäväksi. Ehkä myös kotona asuvat vanhukset tai ylivilkkaat lapset saattaisivat tarvita muhveja.
