HAILUOTO Mistäpä muualtakaan tämmöisen ihmeen voisi odottaa löytävänsä, kuin seurakunnan työntekijän lampolasta.
Texeluuhi Bertta sai karitsan viime jouluaaton aattona. Tämän syntymän tekee ihmeeksi se, että uuhi oli pidetty visusti erossa pässeistä. Tai niin ainakin Hailuodon seurakunnan diakonissa Marja Rantasuomela tietää – melko varmasti.
Häntä tapaus naurattaa vieläkin, sillä karitsan syntymä on edelleen suuri mysteeri.
– Kuopukseni Enna antoi joulukaritsalle nimen Ihmetonttunen, Rantasuomela kertoo.
Sille sen sijaan on olemassa selitys, miksi hänen texel-rotuiset uuhensa alkoivat saada yllätyskaritsoja pari viikkoa sitten, vaikka Rantasuomelat suunnittelivat karitsoimisajaksi vasta toukokuuta.
– Kahtena yönä pässit pääsivät murtautumaan uuhien aitaukseen. En tosin uskonut, että tällaista silti tapahtuisi. Kaikki uuhet olivat kiimassa samaan aikaan!
Viereisessä karsinassa odottaa vielä toinen mokoma tiineitä suomenlampaita. Hyvässä lykyssä Rantasuomelan lampolassa saattaa tänä keväänä olla 80 karitsaa. Suomenlampaat saattavat nimittäin tehdä kerralla jopa kuusi karitsaa, alankomaalaiset texelit yhden tai kaksi. Liharotuisten karitsa on kuitenkin muhkea hoikkaan suomenlampaan karitsaan verrattuna.
https://www.youtube.com/watch?v=TFrjBniUh4g&feature=youtu.be
– Texel-karitsa saattaa syntyessään painaa jopa viisi kiloa. Joskus niitä on autettava karitsoimisessa, Rantasuomela tietää kokemuksesta.
– Karitsoimisaika on kaikkein työläin vaihe lampolan pidossa, sillä silloin uuhia on vahdittava yötä päivää. Muuten lampaat ovat hyvin helppohoitoisia eläimiä varsinkin karjaan verrattuna.
Rantasuomelan pihalla laukkaa vapaana kaksi jo vuoden ikäistä orpolasta, Oskari ja Orvokki. Niiden emät eivät välittäneet huolehtia jälkikasvustaan, joten Marja on hoivannut niitä pienestä pitäen.
Hentomielisyyttään hän antaa kaksikon edelleen juoksennella missä mielivät. Usein ne leikkivät perheen saksanseisojan Saran ja bernhardinkoira Hetan kanssa.
Rantasuomelat innostuivat lampaista 15 vuotta sitten. Aluksi heillä oli muutama kesälammas rantojenhoitajina ja ruohonleikkureina. Pian lampaita oli tilalla ympäri vuoden.
Viisi vuotta sitten Marja Rantasuomela hurahti villaturkkeihin toden teolla ja kävi työn ohessa lampurikurssin. Vuosi sitten maatilan pihapiiriin rakennettiin uusi ja tilava lampola, ja päkättäjien määrää lisättiin. Nyt niitä on tuoreimmat tulokkaat mukaan lukien satakunta. Aikuisia villaturkkeja on noin 80.
– Tavoitteena on, että meillä olisi 200 uuhta. Silloin tämä olisi kannattavaa toimintaa.
Tulevaisuudessa Rantasuomeloilla on tarkoitus keskittyä pelkästään texel-rotuisiin lampaisiin. Ne ovat hyvätuottoisia ja niiden lihaa pidetään arvossa.
Aviomies Eero työskentelee tilalla kokopäiväisesti: lampaiden hoidon ohella hän viljelee maata ja pitää korjaamoa.
Määkijät pääsevät jaloittelemaan ulos ympäri vuoden, ja kesäisin ne hajaantuvat ympäri Hailuotoa. Osa lähtee Saarenkartanon ja kunnanviraston väliselle laitumelle, toiset parturoivat Rantasuomelan merenrantaniittyä. Osa taas laiduntaa Viinikassa.
– Tavoitteena on, että voisin kasvattaa lampaita jonain päivänä päätoimisesti. Olin viime vuonna vuorotteluvapaalla, ja nautin näiden kanssa touhuamisesta valtavasti.
Marja Rantasuomela suunnittelee hankkivansa tilalle myös alpakoita.
– Ja aaseistakin olen aina haaveillut!