Sanna Marinin hallitus on ottanut tavoitteeksi väylien korjausvelan kaventamisen. Korjausvelka kasvaa koko ajan, ellei rahoituksen tasoa voida nostaa perusväylänpidon osalta.
Korjausvelkaa rauta- ja maanteiden osalta on noin 2,8 miljardia euroa. Neljä vuotta sitten velkasumma oli 2,4–2,5 miljardia euroa.
Parasta aikaa toimii parlamentaarinen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö, minkä tarkoituksena on linjata tavoitteet, toimenpideohjelma ja talousraami 12-vuotiselle suunnitelmalle.
Suomen ongelmana on ollut pitkän aikavälin tavoitteiden ja suunnitelmien puuttuminen, nyt siihen ollaan saamassa korjaus.
Ruotsissa on ollut kymmenien vuosien mittaisen ajanjakson mukaiset suunnitelmat ja vahva tahtoo kehittää liikennejärjestelmiä, siksi Ruotsi on pystynyt hyödyntämään EU rahoitusta TEN-T liikenneverkkojen kehittämisessä, jopa 20 keltaisesti Suomen saamaan EU rahoitukseen verrattuna.
EU-rahoituksen saamiseksi hankekohteisiin Suomella tulee olla pitkänaikavälin suunnitelma tavoitteineen sekä taloussuunnitelmineen, sillä voimme osoittaa uskottavasti halumme kehittää väyläverkkoamme EU:n tavoitteiden mukaisiksi.
Korjausvelan kasvaminen pidetään kurissa nykyisen tasoisella rahoituksella, mutta korjausvelan kaventaminen vaatii nykyistä suurempaa rahoitusta.
Marinin hallitus on osoittanut tälle vuodelle 362 miljoona euroa korkeampaa rahoitustasoa perusväylänpidon pitoon edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa, ettei väyläverkon korjausvelkaa kasva, muttei myöskään syntynyt velka lyhene.
Pohjois-Suomen osalta meille on tärkeää huolehtia TEN-T rahoituksen saamiseksi pääradan kehittämiseksi aina Helsingistä Haaparantaan saakka.
Samoin on myös E75 eli ns. 4-tien kehittämiskohteiden eteenpäin viemisessä.
Perämeren satamiin johtavat liikenneyhteydet paranevat koko ajan, mutta vielä on tehtävää esim raideliikenteen välityskyvyn parantamisessa Oulusta kaikkiin suuntiin. Välitys-kyvyn parantaminen tuo lisää sujuvuutta niin tavara- kuin myös henkilöliikenteeseen ja poistaa niin sanottuja pullonkauloja.
Elinkeinoelämän tarpeiden toteuttaminen myös alemmalla tieverkon osalla on tärkeää raaka-aineiden kuljetusten turvaamiseksi.
Huoltovarmuus tulee ottaa huomioon, kun liikennejärjestelmien toimivuutta kehitetään. Suomi on laaja harvaan asuttu maa ja hyvin usein eri alueiden tarpeet tahtoo unohtua liikennettä suunniteltaessa.
Uusien nopeiden junayhteyksien kehittämiseksi ollaan Sanna Marinin hallituksen toimesta valmistelemassa hankeyhtiöitä, joihin on pyydetty eri toimijoita nopeiden junayhteyksien suunnittelun rahoittamiseen.
Hankeyhtiöiden tarkoitus on rahoittaa suunnittelua, johon hallitus on jo oman osuutensa luvannut.
Oulun kaupunkia on pyydetty osallistumaan, ja toivon todella Oulun ottavan asian vakavasti. Kaikki kehittämistyö, mitä raideliikenteessä Helsingin ja Oulun välillä tehdään, vaikuttaa myös Oulun ja koko Pohjois-Suomen hyväksi.