Pyörän selkään ja tien päälle – Riento lisää pal­ve­lu­ta­lon asuk­kai­den toi­min­ta­ky­kyä

Lauri Paloniemi pääsi Jani Luukisen ohjaaman Riento-pyörän kyytiin. Luukinen hoksauttaa, ettei tämä vihreä menopeli ole mikä tahansa pyörä. Tästä löytyy monenlaisia erikoisominaisuuksia, kuten esimerkiksi pakki. Ilman kypärää ei ollut asiaa erikoispyörän kyytiin. Sari Rautio ja Jani Luukinen auttamassa Lauri Paloniemeä pyöräilykuntoon.
Lauri Paloniemi pääsi Jani Luukisen ohjaaman Riento-pyörän kyytiin. Luukinen hoksauttaa, ettei tämä vihreä menopeli ole mikä tahansa pyörä. Tästä löytyy monenlaisia erikoisominaisuuksia, kuten esimerkiksi pakki.
Lauri Paloniemi pääsi Jani Luukisen ohjaaman Riento-pyörän kyytiin. Luukinen hoksauttaa, ettei tämä vihreä menopeli ole mikä tahansa pyörä. Tästä löytyy monenlaisia erikoisominaisuuksia, kuten esimerkiksi pakki.
Kuva: Mirko Kovalainen

Liminka Vanhuspalvelukeskus Joutsenkodin pihamaalla seisoi viime keskiviikona veikeännäköinen pyörä. Keulan ja takaosan viirit kertoivat menopelin kantavan nimeä Riento.

Joutsenkodin kuntohoitaja Sari Raution mukaan kyseessä on vanhus- ja vammaispalveluiden pitkäaikaiseen käyttöön vuokrattava pyörä, joka saapui Liminkaan testattavaksi vajaaksi viikoksi. Riento-erikoispyöräpalvelun tuottaa Kempeleessä ja pääkaupunkiseudulla konttoria pitävä Muksubussi Oy.

– Pyörä on ollut täällä ollessaan kovassa käytössä. Kaikki ovat lähteneet tähän innolla mukaan, ja asukkaat ovat kyselleet, kenen vuoro on. Pyörällä ajo on monille asukkaille tuttua. Varsinkin naiset ovat aikoinaan kulkeneet paljon pyörillä, Rautio alustaa.

Kyytiläisiä löytyi myös keskiviikkona, jolloin pyörä toimi yhtenä Joutsenkodin asukkaille järjestetyn syksyisen ulkoilmatilaisuuden ohjelmanumerona. Sari Rautio ja oppisopimuksella Joutsenkodilla työskentelevä Jani Luukinen avustivat ensimmäisenä pyörän selkään Lauri Paloniemen. Ilman turvavälineitä ei ketään tien päälle päästetty, vaan ensin kyytiläisille asennettiin kypärä päähän ja napsautettiin turvavyö kiinni.

– Hoitaja toimii aina ohjaajana ja asukkaat istuvat kyytiin. Tämä on siitä kätevä, että tämä sopii myös huonokuntoisille. Tuoli kääntyy, esittelee Rautio ja näyttää samalla, miten vänkärin istuin kääntyy sivulle.

Kun Lauri oli saatu tukevasti istuimelle, asettui Luukinen pyörän ohjaimiin ja otti käsijarrun pois päältä. Sitten sähköavusteinen pyörä nytkähti pehmeästi liikenteeseen.

Kuntoutusta tässä on se, että jalat liikkuvat ja asukas saa liikettä.

Raution mukaan kokemus erikoispyörästä on ollut erittäin positiivinen. Kulkupeli soveltuu monenlaiseen eri kuntouttamiseen, sillä kanssapyöräilijän polkimien toiminta voidaan säätää joko itsestään pyöriviksi, lepoasentoon tai lihasvoimin toimiviksi. Pyörä tuo palvelutalon asukkaille monenlaisia hyötyjä – esimerkiksi parantaa fyysistä että psyykkistä toimintakykyä.

– Kuntoutusta tässä on se, että jalat liikkuvat ja asukas saa liikettä. Polvi- ja lonkkanivelten liikkuvuus paranee, Rautio selventää.

Pyörän selkään nousemisella on elähdyttävä vaikutus muutenkin kuin fyysisellä tasolla. Pyöräily tuo palvelutalon asukkaille vapautta.

– Tämä palauttaa asukkaille oman elämän hallinnan. Maisemat vaihtuvat ja voi tuntea tuulen kasvoillaan. Se luo vapautta. Vaikutukset huomaa heti. Tämä aktivoi ja tuo virkeyttä. Voi käydä vaikka kotikonnuilla kurkistelemassa, Rautio innostuu.

Raution mukaan erikoispyörä olisikin tervetullut lisä vanhusten kuntoutuspalveluihin. Hän toivoo, että kulkupeli saataisiin vuokrattua Liminkaan kaikkien palveluasumisen piirissä olevien käyttöön.

– Pyörähän voisi olla myös kotona asuvien vanhusten käytössä, jos pyörälle saataisiin kyyditys järjestettyä, Rautio ideoi.

Avustettuna tämä kulkee 18 kilometriä tunnissa ja polkemalla niin nopeasti kuin jaksaa polkea.

Riento-pyörän ohjaimissa usein nähty Jani Luukinen kertoo kulkupelin herättävän paljon ihailua teiden varsilla. Monet jäävät katsomaan uteliaasti perään ja usein kulkupeliä kehutaan myös komeaksi.

– Kyllähän tämä huomiota herättää. Sekin on ollut mukava huomata, että autoilijat antavat mielellään tietä risteysalueilla, Luukinen toteaa.

Kaksi henkeä kantavan pyörän meno on tasaista, hallittua ja keveännäköistä.

– Avustettuna tämä kulkee 18 kilometriä tunnissa ja polkemalla niin nopeasti kuin jaksaa polkea, Luukinen huomauttaa.

Monet Joutsenkodin asukkaista pääsivät testaamaan pyörää erimittaisilla lenkeillä. Kokeilujakson aikana tehtiin pitkiäkin reissuja. Pyörätuolissa istuva 90-vuotias Hilkka Elsilä kävi Jani Luukisen kanssa miltei kahdeksan kilometrin päässä sukuloimassa.

– 12 vuotta sitten olen viimeksi pyöräillyt. Kypärä tuntui päässä vähän vieraalta, koska en ole sellaista ennen pitänyt. Poljin osan matkaa. Ihan mukavalta reissu tuntui, Hilkka tunnelmoi.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä