Lentokentäntieltä avautuu pian näkymä Kempeleenlahdelle ja Ouluun, kun lauantaina käynnistyvä risusavotta pääsee vauhtiin.
Hankkeen takana on moneen kertaan aktivisuudestaan palkittu Vihiluodon kyläyhdistys ja sen puheenjohtaja Matti Niskanen. Hän on talven aikana selvittänyt maanomistusolosuhteita ja lupia raivaukselle.
– Parin viime vuoden aikana olemme saaneet useita yhteydenottoja, missä toivottiin risukon raivaamista niin, että tieltä voisi nähdä merelle. Moni on myös luvannut tulla talkoisiin mukaan, jos merinäkymää ryhdytään raivaamaan, Niskanen kertoo.
Kyläyhdistyksen hallituksessa istuva Pasi Kouva muistelee, että vielä vuonna 2003 merelle näkyi, kun perhe muutti Vihiluotoon. Mikä sitten pusikoitti näkymän?
Kempeleenlahden perukasta muodostettiin Natura-alue, mutta sitä tehdessä huomioitiin alue, jonka voisi ajoittain raivata ja säilyttää merimaiseman.
– Raivaus on aina kaatunut siihen, ettei se ole mahdollista, koska alue on luonnonsuojelualuetta ja Naturaa. Asia on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Kun tutkimme tilannetta, niin Natura-alueen raja menee noin 50-100 metrin etäisyydellä Lentokentäntiestä ja siinä on kauemmas ulottuva kohta, mikä on tarkoituksellisesti jätetty suojelualueen ulkopuolelle, Niskanen selvittää.
Kyse on Lentokentäntieltä katsoen reilusta 100 metrin kaistaleesta. Niskanen selvitti yhdessä kunnan kanssa maanomistusolosuhteet ja otti yhteyttä omistajiin. Suhtautuminen oli positiivista.
– Yhdellä maanomistajista oli jo aikomus itse raivata aluettaan, toiselta saimme kirjallisen luvan. Yhden tilan omistaa Metsähallitus, missä myöskin suhtauduttiin ajatukseen positiivisesti. Luvan saaminen kuitenkin kestää sieltä aikansa, kyläpäällikkö kertaa.
Metsähallituksen maisemointia on hoitanut jo useamman vuodena ajan myös kesäisin alueella laiduntavat noin neljäkymmentä mullikkaa.
– Siksi sinne raivausluvan saaminen ei ole aivan välttämätöntä, joskin kyllä edesauttaisi asiaa.
Lauantaina Vihiluodossa ryhdytään tuumasta toimeen. Aamukymmeneltä halukkaat talkoolaiset kokoontuvat Finlandia Hotel Airport Oulun parkkipaikalle ja siirtyvät raivausalueelle. Kyläyhdistys tarjoaa talkooväelle makkaraa ja mehua. Hotelli puolestaan keittää savottalaisille kahvit.
Matti Niskanen haastaa mukaan kaikkia tahoja, jotka ovat raivauksen perään kyselleet. Heitä ovat muun muassa maratoonarit, pyöräilijät, urheiluseurat, poliitikot niin Kempeleestä kuin Oulunsalosta sekä päivittäin työmatkaa Lentokentäntietä kulkevat.
– Jos kotoa löytyy raivaussaha tai moottorisaha, se kannattaa ottaa mukaan, mutta niiden puute ei ole este. Tarvitsemme porukkaa myös risujen kantoon.
Sekin on talkoolaisille houkutuksena, että isompaa raivattavaa puutavaraa voi viedä kotiinsa polttopuuksi.
– Meillä on mönkijä millä puut voi kuljettaa hotellin parkkipaikalle ja siitä lastata omaan kulkuneuvoon. Tai jos asuu Vihiluodossa, niin mönkijälle voi viedä puut kotiin asti, Niskanen lupaa.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi on mielissään vihiluotolaisten aktiivisuudesta tässäkin asiassa. Myös kunta on saanut säännöllistä palautetta risukoiden raivaamisesta.
– Myös valtuustossa asia on puhuttanut. Risukoita riittää, ja tämä on hyvä päänavaus. Paine kasvaa muuallakin siistiä ympäristöä.
Vihiluodossa raivaustalkoita on totuttu pitämään jakokunnan mailla jo vuosia. Samalla kyläyhdistys on kerännyt tarvittavat polttopuut. Mutta mikä on kylän aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden salaisuus?
– Lampaat, hymyilee kyläyhdistyksessä toimiva, Finlandia Hotel Airport Oulun yrittäjä Timo Väärälä.
– Ne ja niiden hoito yhdistää ihmisiä. Niiden saapumisen jälkeen muutos on ollut huomattava, hän jatkaa.
Saman vahvistaa Niskanen, Kouva ja kyläyhdistyksen sihteeri Eeva Maijala.
– Ne tulevat taas Vihiluotoon maisematöihin 3. kesäkuuta. Jo neljännen kerran, nelikko summaa.
