Pukki voi joutua jopa lat­tial­le leik­ki­mään – li­min­ka­lai­nen Jukka on puk­keil­lut jo kuusi vuotta

Välillä Joulupukki pääsee lattialle leikkimään perheen pienimpien kanssa.

Kuva: Jukka Kemppaisen arkisto

– Tämä on todella antoisaa ja tykkään tästä erittäin paljon. Tässä näkee hirveän paljon joulun ja joulupukin odottamista sekä lasten riemua, intoa ja jännitystäkin. Pukin täytyy tiedostaa, että hän on päivän odotetuin vieras. Se kuuluu ottaa vakavasti ja tosissaan. Pitää panostaa siihen, että vierailu on lapsille ja perheille mieleenpainuva ja mukava.

Kemppaisen pukkihommat alkoivat kuutisen vuotta sitten. Tuolloin asiakkaina oli muutama kaveri ja tuttu, mutta homma paisui nopeasti. Viime jouluna vierailukohteita kertyi 17. Joulupukin sesonkiaika on lyhyt mutta sitäkin kiivaampi.

– Puoliltapäivin aloitan ja illalla kahdeksan aikoihin lopetan. Joitakin yksittäisiä keikkoja on ennen jouluakin, mutta aatto on se kiireinen päivä. Aikaisemmin olen käynyt Oulunsalossa, Kempeleessä ja Temmekselläkin, mutta tänä vuonna on pitänyt jo vähän rajoittaa liikkumista.

– Kyselyitä alkaa tulla pääsääntöisesti syyskuun lopussa. Lokakuussa kiivastuu ja marraskuussa myydään jo niin sanotusti huonompia aikoja. Olen kiertänyt sen verran, että minulla on hyvin pitkälti samat perheet vuodesta toiseen. Ensimmäinen varaus tälle joululle taisi tulla itseasiassa viime jouluaattona, Kemppainen muistelee.

Vuosien varrella kohtaamisia on kertynyt paljon ja niihin on mahtunut jos jonkinlaista. Välillä on köllötelty vauvan kanssa lattialla, joskus on ollut niin kiire Petterin vetämään pulkkaan, että housutkin repesivät. Sekin kääntyi lopulta voitoksi - paketteja odottaville pilteille pystyi kertomaan hauskan tarinan.

– Oikeastaan mitään hankalia tilanteita ei ole tullut vastaan, mutta ainahan se vaatii joulupukilta tilannetajua ja heittäytymistä. Varsinkin, jos on uusi paikka. Se, mikä sopii toisille, ei välttämättä miellytä kaikkia. Joissakin paikoissa lauletaan paljon ja joissakin ei ollenkaan. Joissakin paikoissa jaetaan todella paljon lahjoja ja joissakin vähän vähemmän.

Vaikka tilannetaju ja kyky heittäytyä ovatkin pukin roolissa olennaisessa osassa, ne eivät kuitenkaan ole ainoat pukille tärkeät ominaisuudet.

Valkoparran täytyy ennen kaikkea osata kommunikoida.

– Hiljaisia hetkiä ei tarvitse tulla. Ja kun lasten kanssa juttelee, täytyy osata muotoilla kysymykset siten, ettei niihin pysty vastaaman vain kyllä tai ei. Mitä enemmän lapset puhuvat, sitä enemmän he rentoutuvat.

– Jos huomaa, että joku lapsista osaa lukea, niin hänet täytyy pyytää pukille kaveriksi jakamaan lahjoja. Jotkuthan vähän pelkäävät ja katsovat kauempaa, mutta kun ruvetaan yhdessä tavaamaan, niin heilläkin jännitys hieman laukeaa. Tulevat sillä tavalla lähemmäksi. Ja pukillahan on aina muutenkin vähän huono näkö, Kemppainen naurahtaa.

Joulupukin tärkein tehtävä on lahjojen jakaminen ja vierailun aikana valokeila kohdistuu perheen pienimpiin. Siitä huolimatta vanhan tutun visiitti voi olla tärkeää myös aikuisille.

– Perheitä on niin erilaisia. Saattaa olla, että suku on kokoontunut viettämään joulua ja paikalla on yksi nelivuotias ja loput aikuisia. Silloin seurustellaan enimmäkseen sen lapsen kanssa, mutta tietysti täytyy muistaa myös aikuisia. Vanhempien kanssa pystyy heittämään kevyttä huumoria ja niin edelleen. Kyllä vierailu voi olla elämys heillekin.

Kemppaisen – kuten Korvatunturin puuhkalakinkin – joulu on kovin kiireinen ja aikataulutettu hyvin tarkasti. Roolileikistä saa kuitenkin aineettomankin korvauksen. Pukkina oleminen tuntuu hyvältä.

– Jos itsellä olisi pieniä lapsia, niin tämä olisi varmaankin hankalampaa. Omat lapset ovat kuitenkin jo sen verran vanhoja. Aaton he ovat mummolassa, joten tämä sopii minulle loistavasti. On mukavaa ohjelmaa ja lapset tulevat käymään sitten joulupäivänä. Aattohan on todella pitkä ja raskas päivä, mutta itselläkin on sen jälkeen mukava mieli ja jouluinen fiilis. On mukava mennä kotiin ja pistää sauna lämpiämään.