Liminka Ovatko norjalaisten huulirasvateoriat totta? Onko olemassa puhdasta urheilua? Pitäisikö dopingin käyttö sallia?
Tupoksen pressiklubilaiset pohtivat urheilun etiikkaa. Aihe kiinnostaa, vaikka osa ei seuraakaan mitään lajia aktiivisesti.
– Ohimennen joskus. No Jääkiekon MM-kisat katson, Elias Holm toteaa.
Riina Timonen seuraa jalkapalloa ja yleisurheilua. Viivi Kajula puolestaan ei tunnustaudu penkkiurheilijaksi. Ei edes hiihtoa?
Ei.
Myös Aleksi Vuollo on samoilla linjoilla: hiihto on tylsää katsottavaa.
Mielenkiintoa syntyy enemmän hiihdon dopinguutisiin. Nuoret ihmettelevät, miksi urheilijat ottavat riskejä.
– Pitäisi olla reilu peli. Doping laskee henkeä, Veikka Hintikka miettii.
Yhdeksäsluokkalaiset eivät niele norjalaisen Theresa Johaugin tapauksen kaikkia käänteitä. Holm sanoo yllättyneensä ylipäätään siitä, että norjalainen kärähtää kiellettyjen aineiden käytöstä.
Onko suomalaisilla varaa omien doping-sekoilujen takia arvostella naapurimaata?
– On, toteavat tuposlaiset yhdellä suulla.
– Suomalaisten teot on jo sovitettu. Norjalaiset ovat olleet niin ylivoimaisia hiihdossa, että ollaanhan me vähän hyvilläänkin siitä, että he kärähtivät, Holm uskoo.
Eetu Kinnunen toivoo, että säännöt koskisivat kaikkia. Yhtä maata ei saisi kohdella doping-asioissa huonommin kuin toista.
Kajula toivoisi urheilun olevan rehellistä.
– Ei voi olla niin, että se, jolla on parhaat mömmöt käytössä, voittaa.
– Ei dopingilla hankittua voittoa arvosta niin paljon kuin puhtaalla urheilulla saavutettua, Timonen jatkaa.
– Itse en usko edes olevan puhdasta huippu-urheilua, Hintikka toteaa.
Hiihtoa enemmän pressiklubilaiset kohahtaisivat, jos kärähdyksiä tulisi jääkiekossa: kiinnostipa urheilu tai ei, niin jääkiekkoa ei voi Suomessa sivuuttaa.
– Esimerkiksi MM-voitto on meille niin iso asia, Viivi Kajula tietää.
– Torilla tavataan! Se luo yhteishenkeä. Ei me pärjätä muussa. Toki jos menestyisimme futiksessa, niin se olisi iso juttu, Hintikka heittää.
Mutta miksi naisjääkiekkoilun menestyksen jälkeen emme tapaa torilla?Holmin mielestä asia johtuu kulttuurihistoriasta: miehet ovat urheilleet naisia pidempään.
– Naiset ovat fyysisesti erilaisia, mutta se ei tarkoita, etteikö peli olisi yhtä taitavaa, Kajula huomauttaa.
– Niin, pärjääväthän naiset jalkapallossa meillä miehiä paremmin, Kinnunen muistuttaa.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että naisurheilua tulisi pitää enemmän esillä.
Kotimaan uutismaailmasta Pressiklubissa pohditaan köyhyyttä. Etenkin iltapäivälehdistö nostaa esille esimerkkejä konkreettisesta suomalaisesta köyhyydestä. Koskettavatko nämä uutiset?
– Jos otsikko on raflaava, niin luen. Rikkaat ajattelevat, että köyhyys on köyhän oma vika, Elias Holm sanoo.
– Tai että köyhät olisivat laiskempia tai tyhmempiä, Vuollo jatkaa.
Niin ei kuitenkaan ole, nuoret muistuttavat. Köyhyys ei välttämättä johdu omista ratkaisuista.
– Yhteiskunnassakin on vikaa, Holm lisää.
– Tiedättekö, miksei Suomi ole kehitysmaa, Aleksi Vuollo hymyilee?
– Se ei kehity, hän nauraa.
Päivän paras kerää suosionosoitukset muilta. Oman tulevaisuuden miettiminen kuitenkin vakavoittaa. Kaikilla ajatukset ammatinvalinnasta ovat vielä auki. Osa haluaisi työllistyä alalle, missä on varmasti työpaikkoja.
– Tiedän, mitä en halua tehdä, Timonen tiivistää.
Vaikuttaako palkkataso tulevaan ammattivalintaan?
– Olisihan se kiva, jos rahaa olisi paljon, Viivi Kajula miettii.
– Raha ei tee onnelliseksi, mutta auttaa asioissa, Veikka Hintikka pohtii.
Vuollo heittää esimerkin.
– Ei juoksemiseenkaan kenkiä tarvita, mutta niistä on apua.
– Voisiko koskaan tulla tunnetta, että rahaa on liikaa, Elias Holm pyörittelee.
Vuollon mielestä köyhyys on aina osa yhteiskuntaa.
– Ei sekään toimisi, että kaikilla olisi aina saman verran rahaa.
Nuoret miettivät varallisuuden ja köyhyyden näkymistä koulumaailmassa. Timosen mielestä esimerkiksi lasten tai nuorten vaatevalintoja ei pitäisi kritisoida.
– Kunhan on itse tyytyväinen, Hintikka jatkaa.
Kajulan mukaan nuorilla on ulkonäköpaineita.
– Ei ole ilo tulla liikuntatunnille halpahallivaatteissa. Mutta luulen, että alaluokilla pukeutumiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Lapset katsovat tarkemmin, että kuka on cool.
Timonen on toista mieltä.
– Pienenä pistin päälle sen mitä ekana tarttui kaapista.
Lopuksi kuusikko on oulunsalolaislähtöisen Saara Aallon menestyksen äärellä Iso-Britannian X Factor -kilpailussa. Yllättäen vain Timonen on seurannut kilpailua säännöllisesti.
– Meidän ikäisille X Factor tai Saara Aalto ei ole kuitenkaan iso juttu, Veikka Hintikka paljastaa.
– Onhan se hienoa, että pääsee noin pitkälle. Täältä Tupoksenkin perukoilta voisi sinne päästä!, Holm kiittelee Aallon esimerkkiä.
– Saara voittaa, Eetu Kinnunen uskoo.
Mutta mikä yhdeksäsluokkalaisia kiinnostaa tämän hetken viihdemaailmassa.
– Kim Kardashian ja sen edesottamukset?
