– Onhan se erinäköinen kuin monet vanhemmat rakennukset. En ole vielä ehtinyt käymään siellä, Lotta Paananen jatkaa.
Limingan keskustaan nuoret toivoisivat lisää erikoisliikkeitä. Juhani Luhtavaara antaisi pisteet vaatekaupan perustamisesta.
– Kyllä varmasti myös käyttäisin palvelua, hän lisää.
– Riippuu, että millainen vaateliike se olisi. Keilahalli keskustaan saisi tulla, Akseli täydentää.
Lotta P. ja Iiris Jurmu haluaisivat, että vanhuksille ja lapsille erilaiseen harrastekäyttöön olisi tarjolla edullisia, toiminnallisia tiloja.
Yhdeksäsluokkalaiset pitävät kivijalkaliikkeitä tärkeinä. Esimerkiksi Iiris sanoo oikeassa kirjakaupassa käymisen olevan ”ihana kokemus”. Netistä hän tilaa vaatteita.
Juhani saattaa tilata verkkokaupasta alushousuja.
– Mutta farkut ostan kivijalasta, hän heittää esimerkin.
Nuorten mielestä verkkokaupan rooli varmasti kasvaa, mutta ei tule hävittämään perinteisiä kauppoja. Ruokakuljetuspalveluille he näyttävät vihreää valoa. Juhani toivottaa esimerkiksi Voltin tervetulleeksi myös Liminkaan.
Mutta miten Lakeustalon avajaisia pitäisi juhlia? Useamman mielestä ilotulitus olisi kova sana.
– Suomalaiset tulevat yleensä ilmaisen kahvin ja pullan perässä, Lotta Ylimartimo miettii.
– Minäkin, Akseli tunnustaa.
– Ämpäreiden sijaan voisi jakaa vaikka latureita. Se vetäisi nuoria. Tai Mikael Gabriel esiintymään, Juhani sanoo.
– Mutta ei tubettajia paikalle. Sitten paikalla on vain seitsemänvuotiaita, Akselinaurahtaa.
Yhdysvaltain punakravattinen päämieskään ei Pressiklubissa saa suuria pisteitä. Viisikko on seurannut tiivisti Trumpin haravointikommenttien jälkeistä kohua esimerkiksi meemien muodossa. Vastikään uutisoitiin näyttävästi hänen kertoneen Kalifornian metsäpalopuheidensa yhteydessä suomalaisten haravoivan metsiään – minkä vuoksi meillä ei metsäpaloja juuri ole.
– Tosin onko kyse ollutkin vain käännösvirheestä, Lotta P. miettii.
Olipa virhe presidentin tai kääntäjien, eivät nuoret usko sen juuri vaikuttaneen Suomi-kuvaan negatiivisesti.
– Varmasti osa tietää, ettei Suomessa metsiä haravoida, mutta on paljon niitäkin, jotka eivät edes tiedä missä Suomi on, Iiris muistuttaa.
Suomi-kuva herättää nopeasti paljon ajatuksia. Nuoret uskovat maailman tietävän Suomesta erityisesti pienen ja sisukkaan kansan, kylmyyden, hevi- ja rock-musiikin, saunan ja jääkiekon.
– Ei minua haittaa, jos joku luulee täällä asuvan jääkarhuja. Sehän on vaan siistiä!, Juhani painottaa.
– Mutta emmehän mekään tiedä hirveästi esimerkiksi Uruguaysta, Iiris heittää.
Yhdeksi vääräksi olettamukseksi nuoret listaavat suomalaisten puhumattomuuden.
– Eivät kaikki ole hiljaa. Ei pidä yleistää, Lotta P. tuumaa.
Samaa mieltä on Lotta Y. Hän muistuttaa jokaisen suomalaisen olevan yksilö.
– Joku hiljaisempi voi olla uuden ihmisen seurassa vain aluksi varuillaan, hän miettii.
– Tampereella puhutaan hississäkin, Juhani on kokenut.
Akseli ei jää sanattomaksi oudossakaan seurassa. Hän sanoo puhuvansa myös ulkomailla.
– En osaa englantia hirveän hyvin, mutta puhun aina mitä osaan.
– Kyllä suomalaiset osaavat keskustella. Ongelma voi olla usein siinä, ettei tiedä, että kuka aloittaisi keskustelun, Iiris jatkaa.
Mistä nuoret haluaisivat Donald Trumpin kanssa jutella, jos siihen tulisi tilaisuus?
Haravointiin ei kukaan palaisi, mutta Lotta P. haluaisi keskustella vakavasti ilmastonmuutoksesta. Iiris puolestaan olisi useasta Trumpin julkituomasta asiasta eri mieltä. Juhani haluaisi ottaa esillä Yhdysvaltain Venäjä- ja Putin-linjaukset sekä yhteistyön maiden välillä.
– Sekin kiinnostaa, onko Trumpin tyyli vain provokaatiota, vai onko hän oikeasti antamansa kuvan mukainen, Iiris sanoo.
– Mutta miten se olisi tehnyt niin paljon rahaa, jos olisi oikeasti tyhmä, Juhani kärjistää.
– Olisi maailman seitsemäs ihme, jos hän on päässyt nykyiseen asemaansa yksin. Onhan hänellä ollut koko ajan iso tiimi takanaan, Iiris jatkaa.
Akseli miettii myös sitä, saako mediasta oikean kuvan Trumpista. Silti klubilaiset eivät usko hänen pääsevän toiselle kaudelle.
Sen sijaan suomalaiseen koulujärjestelmään tuposlaisilla riittää uskoa. Pressiklubilaiset ovat itse viimeinen vanhalla opetussuunnitelmalla peruskoulun päättävä ikäluokka.
– Olen oppinut näinkin, Juhani huomauttaa.
Vasta uutisoitiin Suomen Pisa-tulosten laskusta, mutta nuoret eivät usko alamäen johtuvan pelkästään uusista opetusmetodeista.
– Itse olen tottunut siihen, että myös kotona on tehtävä töitä, jotta asiat oppii hyvin. On tärkeää, että jokainen on oppimisessa oma-aloitteinen, Iiris sanoo.
Pelkän tekniikan tuominen mukaan opetukseen ei takaa hyvää lopputulosta. Esimerkiksi Juhani toteaa kirjoittavansa asiat mieluiten ylös perinteisellä kynällä kuin Chromebookia näpyttelemällä.
– Onko koulun tavoite se, että osataan joku kaava ulkoa vai että osataan hakea oikeaa tietoa? Yleistiedon lisäksi on tärkeä opettaa elämäntaitoja, Iiris summaa.
Lotta Y. pitää uuden opetussuunnitelman mahdollistamia asioita hyvänä.
– Esimerkiksi kotitalouden voi aloittaa jo ala-asteella. Myös kielten oppiminen jo varhaisemmassa vaiheessa on tärkeää.
Uudet linjaukset kielten opetukseen saavat kaikilta kiitosta. Mitä varhaisemmin, sen parempi. Kukaan ei olisi poistamassa ruotsia kielivalikoimasta.
– Aluksi ruotsi oli hirveää pakkopullaa, mutta sitten ymmärsin, että siitä voi olla hyötyä esimerkiksi työmarkkinoilla, Juhani kertoo.
– Minä olisin halunnut, että se olisi aloitettu jo ykkösellä, Lotta P. sanoo.
Iiriksellä on yksi toivomus kielten opiskeluun, minkä myös muut allekirjoittavat.
– Olisi hyvä, jos ei opiskeltaisi kirjojen kappaleiden mukaan, vaan muita asioita hyödyntämällä. Puhumista pitäisi olla lisää. Nyt kiritään lukuvuoden aikana, että varmasti ehditään kaikki kappaleet käydä läpi.
