KEMPELE Kempeleläisen Jenni Pirkolan postilaatikkoon tupsahti viime viikon alkupäivinä kirje, jollaista tämä 18-vuotias abiturientti ei ollut koskaan aiemmin saanut. Kirjeestä löytyi kaksi presidentinvaaleja koskevaa ilmoituskorttia sekä oikeusministeriön johtaja Johanna Suurpään allekirjoittamat saatesanat: ”Hyvä uusi äänestäjä, onneksi olkoon! Olet oikeutettu äänestämään tammikuussa 2018 toimitettavassa presidentin vaalissa!”
– Onhan tämä erilaista ja jännittävää. Tuntuu oudolta, että olen jo niin vastuullisessa iässä, että pääsen äänestämään, Pirkola miettii.
Suomessa on keskusteltu äänestysikärajan laskemisesta jo vuosia. Nykyisin 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa, mutta valtiollisissa vaaleissa, kuten kunta-, eduskunta- ja presidentinvaaleissa, äänioikeuden saa vasta täysi-ikäistymisen myötä. Pohdinta äänestysikärajan muuttamisesta on kantautunut myös Pirkolan korviin.
– Jos olisin saanut äänioikeuden jo aiemmin, olisin tietenkin silloinkin voinut perehtyä ehdokkaisiin. Mutta olisinkohan kuitenkaan ollut tarpeeksi kypsä tekemään päätöksiä järkevästi? hän pohdiskelee.
Vaalit eivät ole Pirkolan mukaan livahtaneet vielä kovin useasti hänen kaveripiirinsä keskustelujen aiheeksi. Kotonakaan ei ole isommin vaaliasioista keskusteltu.
– Varmasti sitten puhutaan enemmän, kun vaalit lähestyvät, hän arvelee.
Viime viikolla peruskouluikäiset ja alle 18-vuotiaat toisen asteen opiskelijat pääsivät antamaan äänensä omissa vaaleissaan. Nuorisovaaleissa nuoret äänestivät oppilaitoksissaan siitä, kuka olisi nuorten valitsema presidentti. Viime vuonna Pirkola pääsi Nuorisovaalien kautta osallistumaan kuntavaaleihin, joten hän on ennättänyt saada jo hieman harjoitusta äänestykseen liittyvästä kulttuurista. Äänestämisen hän kokee tärkeänä.
– Aion antaa ääneni. En ajatellut äänestää ennakkoon, vaan käyn äänestämässä silloin oikeana vaalipäivänä. Minusta on tärkeää päästä vaikuttamaan. Turhaa olisi jättää se oikeus käyttämättä.
Millaiselle ehdokkaalle Pirkola aikoo äänensä antaa? Onko oma ehdokas jo valittuna kahdeksan eri vaihtoehdon joukosta?
– En ole vielä valinnut ehdokasta. Pitää vielä tutustua ehdokkaisiin tarkemmin ennen päätöksen tekemistä. Avoin on mieli vielä, kun olen vasta niin vähän ehdokkaisiin tutustunut. Haluan perehtyä asiaan kunnolla enkä anna mielipiteiden sokeasti vaikuttaa valintaani, hän painottaa.
Vaikka Pirkola ei ollut vielä viime viikon loppupuolella tehnyt vaalikoneita tai seurannut vaalipaneeleita, oli hän jo aloittanut äänestyspäätöstä alustavan taustatyön.
– Presidenttiehdokkaat snäppäävät Suomen lukiolaisten liiton tilillä. Jokainen ehdokas snäppää yhden päivän ajan. Se on itselleni tutumpi kanava, joten sitä on tullut seurattua. Vaalipaneelit vaikuttavat vähän pitkästyttäviltä. Tässä ehdokkaat tulevat lähemmäs nuoria, toteaa itsekin ahkeraksi Snapchatin käyttäjäksi tunnustautuva Pirkola.
– Sitä on ollut mielenkiintoista seurata. Ehdokkaat ovat kertoilleet päivän tapahtumista ja vastailleet kysymyksiin. Snäpit ovat olleet enimmäkseen heidän edustustehtävistään, mutta sitähän se heidän arki nyt enimmäkseen on – edustamista, hän jatkaa.
Vaalipaneeleihin ja -koneisiin hän aikoo keskittyä tuonnempana. Hän uskoo, että ne antavat hyviä eväitä lopullisen ehdokasvalinnan tekemiseen.
– Politiikkaa en seuraa hirveästi, mutta vaalit ovat herättäneet seuraamaan sitä enemmän. Sitä alkaa kiinnittämään enemmän huomiota, kun on valittava oma ehdokas.
Pirkola aikoo etsiä presidenttiehdokkaiden joukosta sen, joka olisi paras edustamaan Suomi-kuvaa maailmalla.
– Hänen tulisi olla oikea ihminen edustamaan Suomea. Se on kuitenkin se presidentin suurin tehtävä. Myös ehdokkaan ajattelutavan tulisi olla mahdollisimman samantapainen kuin itsellä, Pirkola valottaa valintakriteereitään.