LIMINKA Tuloverotus kiristyy Limingassa ensi vuonna. Valtuusto päätti tiistai-iltana pitkän keskustelun ja kahden äänestyksen jälkeen nostaa tuloveroprosentin nykyisestä 21:stä 21,50:een.
Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat Kristian Ruotsalaisen (kok.) esitys veroprosentin säilyttämisestä nykyisellään ja Heidi Haatajan (vas.) esitys 0,75 prosenttiyksikön nostosta. Ruotsalaisen esitys voitti äänin 16-13, viisi äänesti tyhjää.
Päätösäänestyksessä vastakkain olivat kunnanhallituksen pohjaesitys 21,50:stä ja Ruotsalaisen esitys nykytilasta. Nostoon päädyttiin äänin 17-14. Yksi äänesti tyhjää.
Äänestyksissä esimerkiksi Keskustan rivit eivät olleet yhtenäiset – eikä siihen ryhmäjohtaja Kalevi Nevalaisen mukaan pyrittykään.
Valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä ei voi kertoa, sillä Limingassa äänestykset suoritetaan kädennostolla eikä ääniä lopputulosta lukuun ottamatta kirjata ylös.
Keskustelu veroprosentista meinasi venyä jo niin pitkäksi, että valtuuston puheenjohtaja Mari Viljas (kesk.) lopulta lopetti puheenvuorojen jakamisen.
Osa valtuutetuista oli huolissaan Limingan vetovoimasta, jos korotus hyväksytään. Toiset taas halusivat korotuksen niin suureksi, että ensi vuoden tilinpäätöksestä selvittäisiin kuivin jaloin.
Tänä vuonna Limingalla menee hyvin. Tilinpäätösennuste on reilut kaksi miljoonaa euroa. Ilo on kuitenkin lyhytaikaista, sillä ensi vuodelle valtionosuudet vähenevät Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,5 miljoonalla eurolla. Organisaatiomuutokset – kuten toimintojen liikelaitostaminen – vähentää kunnan tulopuolta arviolta 425 000 euroa.
Toimintamenojen lisäykset ovat 1,7 miljoonaa. Esimerkiksi perusturvamenojen arvellaan kasvavan 700 000 euroa. Toki elinvoimaankin satsataan – 100 000 eurolla.
– Kun kasvukunnan investointitaso on korkea, tulee vuosikatteen olla vahva, jotta velvoitteista selvitään. Ei riitä, että vuosikate kattaa poistot. Siitä pitää jäädä lainanlyhennyksiin ja investointeihinkin, vs. talousjohtaja Tarja Lempeä muistutti.
Lempeä oli laskenut, että nykyisen verotuksen säilyttämisellä ensi vuoden tilinpäätös uppoaisi pakkaselle vajaat miljoona euroa. Puolen prosentin korotuksella päästäisiin noin 0,3 miljoonan miinukseen ja 0,75 prosentin korotuksella nollatasoon.
Verotason määrittely on ollut luottamushenkilöille vaikea pala. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen (kesk.) kertoi kokouksessa käytetyn asiasta yli 40 puheenvuoroa. Hallituksessakin pohjasitys syntyi kahden äänestyksen jälkeen.
– Meillä ei ole varaa tehdä alijäämäisiä tuloksia. Maltillinen veroprosentin nosto on paikallaan. Alibudjetointi on suurin virhe minkä voimme tehdä.
Nevala mainitsi Keskustan ryhmän käyttäneen 80 puheenvuoroa. Hän huomautti, ettei menojen ja tulojen tasapainoon päästä vieläkään.
– Menokehitys on saatava hallintaan. Samalla tuottavuutta on kehitettävä.
Nykytasoa esittänyt Kristian Ruotsalainen totesi veronkorotuksella olevan negatiivinen vaikutus: se karkottaa veronmaksajia.
– Haluavatko kuntalaiset lisää leikkauksia?, Heidi Haataja kysyi. Hänen mielestään isompi veronkorotus olisi paikallaan, jotta kunta pääsisi budjetissa nollatasoon.
Konkaripoliitikko Terho Lipsonen (kesk.) totesi sopeutumistyöryhmän työn näkyvän jo kuntataloudessa.
– Pitäisikö meidän perustaa uusi työryhmä, jotta lähivuosien ratkeamista (taloudessa) ei tapahtuisi? Kyläkoulujen lakkautuspäätökset näkyvät jatkossa tuloksessa. Kun työttömyys pienenee, se tuo verorahoja. Olen aina saanut vastustaa veronkorotuksia ja vastustan nytkin.
Kunnanhallitus on antanut virkamiehille tehtäväksi selvittää kunnan etuisuuksien tarjoamisen suhteessa alueen muiden kuntien toimintaan. Kari Ylösen mukaan pitää tutkia kriittisesti selvityksen jälkeen, ovatko etuisuudet asiallisia ja pitäisikö joistain palveluista periä maksu.
Tuomas Okkonen (ps.) oli isomman, 0,75:n korotuksen kannalla.
– Kuka haluaa selvittää vähävaraiselle perheelle, että taas leikataan jostain?
Antti Tahkola (kesk.) muistutti, ettei esimerkiksi koulutoimesta voi enää leikata. Esimerkiksi perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttökustannukset ovat puolet alle maan keskiarvon. Lukiossa vastaava luku on reilut 16 prosenttia alle keskiarvon.
– Jos me otamme sellaisen kannan, ettei säästöjä löydy, niin ei niitä varmasti löydy, Kalevi Nevala huomautti.
Liisa Kylmänen (kesk.) moitti ensi vuoden verotuloarviota pieneksi. Hän halusi pitää verotuksen ennallaan.
– Olen usein ihmetellyt uusien toimien ja virkojen lisäystä. Menojen kasvu on huimaa. Sillä on negatiivinen vaikutus, jos Liminka taas profiloituu ankarimpana verottajana. Pitää kasvattaa tuottavuutta. Kyse ei ole leikkauksista, vaan operatiivisesta johtamisesta. Kustannusrakenteet pitää käydä läpi tiukalla kammalla.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala nauratti valtuutettuja toteamalla, että tiukkaa kampaa on kyllä käytetty.
– Minultakin ovat hiukset lähteneet.
Rajala muistutti Limingan saaneen kustannuksia alaspäin.
– Hienoa, jos tästä porukasta löytyy ammattitaitoa miettimään lisäleikkauksia ja tuottavuuden parantamista. Ja sitten vielä tekemään päätökset. Kun kova paikka tulee, eivät kaikki pysy rivissä, hän näpäytti.
Kunnanjohtaja muistutti, että uusien palveluiden ja etuuksien vaatiminen tulisi lopettaa. Hän harmitteli Limingan ongelmana olleen pitkään, ettei kunnassa ole osattu linjata elinvoiman vahvistamista.
– Nyt linjaukset ovat olemassa, mutta asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. Menot pitää arvioida realistisesti ja tulot varovaisesti. Meillä on paljon hyviä asioita, jotka menevät eteenpäin.
Esa Kojo (kesk.) arveli menevänsä äänestyksessä kepulaista keskitietä.
– Toivon äänestäjien ymmärtävän veronkorotukset. Meille on tulossa nyt uudet terveet koulut, hän viittasi kunnan investointitahtiin.
Mari Viinamäki (sd.) totesi, ettei verotus ole vetovoimatekijä, vaan hyvät palvelut.
Jarmo Ahola (kesk.) mietti taloustilannetta ja pohti, että ”ollaanko todella niin hankalassa asemassa”, että verotusta pitää kiristää.
Mari Viljas oli 0,75:n prosentin noston kannallla. Hän huomautti kunnan lainamäärän nousevan vajaaseen 4 000:een per asukas. Hän halusi satsata palveluihin.
– Meillä lapset saavat vähemmän perusopetustunteja kuin Oulussa. Haluaisin myös, että lukiolaisilla olisi suurempi valinnaisainevalikoima.
Kiinteistöveroistakin äänestettiin. Kunnanhallitus esitti yleisen kiinteistöveron nostamista 0,94 prosentista yhteen prosenttiin. Euromääräisenä vaikutus olisi ollut 23 000 euroa.
Leena Lehto (kesk.) ihmetteli veronkorotusajatusta, sillä kunnan taloudessa sillä ei ole merkitystä.
– Naurettava esitys.
Samaa mieltä oli Kokoomuksen Ruotsalainen ja esitti kiinteistöverolle nykytasoa.
Äänestyksessä 0,94 prosenttia voitti prosentin äänin 26-6. Tyhjää äänesti kaksi valtuutettua.
– Näpäytys se on pienikin, hymyili Lipsonen, jonka tuloverotuskanta hävisi aiemmassa äänestyksessä.
