Mitä koulussa voitaisiin tehdä, että oppilaiden motivaatio kääntyisi nousuun? Entä miten lisätä koulun viihtyisyyttä? Näitä pohdintoja käydään varmasti monessa koulussa – myös Oulunsalon Pitkäkankaalla.
Pitkäkankaan koululla uudeksi työkaluksi päätettiin lanseerata positiivinen pedagogiikka, joka otettiin syyslukukauden alussa osaksi ala- ja yläkoulun toimintaa.
– Ideana on se, että herkistytään hyvälle ja siihen mikä on hyvin. Se on ydinajatus, mutta tähän kuuluu paljon muutakin. Samansuuntaisia ajatuksia opettajat ovat toki viljelleet ennemminkin: että keskitytään hyvään ja kehutaan, aloittaa terveystiedon lehtori Päivi Kärki, jonka innoittamana uusi ajattelumalli tuotiin osaksi Pitkäkankaan koulutyötä.
Kärki suoritti elämäntaitojen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman ja jakaa nyt saamaansa oppia eteenpäin hyvinvointitutorina. Hän painottaa, ettei kyse ole väliaikaisesta kampanjasta vaan kokonaisesta ajatusmallista, joka otettiin osaksi kouluarkea. Ideologia on vienyt mennessään myös muun koulun väen.
– Erityisesti tässä innostaa se, ettei tämä ole pelkkää höttöä ja kehua, joka ei kanna. Tässä kiinnitetään huomioita siihen, miten omaa koulumenestystään voi parantaa, toteaa Pitkäkankaan koulun apulaisjohtaja Johanna Hankonen.
Pitkäkankaan koulun valjastama positiivisen pedagogiikan malli pohjautuu professori Martin Seligmanin kehittämään positiiviseen psykologiaan. Samaan pohjaan perustuu myös Kaisa Vuorisen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran kokoama Huomaa hyvä -malli, jota koulu myös hyödyntää.
Positiivisen pedagogiikan yhtenä osa-alueena on luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen. Seligman on luokitellut kaikkiaan 24 eri luonteenvahvuutta.
– Eri ihmisillä on eri vahvuudet. Meidän opettajien tehtävänä on houkutella jokaisesta oppilaasta ne vahvuudet esille, Kärki selventää.
Oppilaat aloittivat luonteenvahvuuksiin tutustelun tekemällä testejä, joilla jokainen sai selvitettyä omat vahvuutensa. Vahvuusajattelu on myös tuotu kouluun kuukausittain vaihtuvina teemoina. Syyslukukauden alkajaisiksi tartuttiin ystävällisyyteen. Syyskuun ajan vuorossa on ollut itsesäätely ja seuraavien kuukausien aikana siirrytään ryhmätyötaitoihin, sinnikkyyteen ja huumorintajuun.
Vahvuusteemat ovat läsnä jokaisessa koulupäivässä: niitä harjoitellaan oppituntien lomassa ja niihin liittyvää tietoa pyörii käytävien inforuuduilla. Terveystietoa opettava Päivi Kärki, historiaa opettava Johanna Hankonen sekä alakoulun erityisopettaja Kaisu Ahola kertovat, että ajattelu voidaan kieputtaa mukaan kaikkiin oppiaineisiin. Opettajat kokevat, että uusi metodi on lisännyt tunneilla käytyjen keskustelujen määrää ja tiivistänyt läsnäoloa ja kohtaamisia opettajan ja oppilaiden välillä.
Itsesäätely-teeman aikana oppilaat ovat opetelleet ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Oppitunneilla se on tarkoittanut muun muassa puheenvuoron pyytämistä, annettujen tehtävien tekemistä ja sitä, ettei käytetä puhelinta.
Käteväksi on osoittautunut myös Päivi Kärjen kehittämä teippitekniikka, jossa jokainen oppilas liimaa rinnuksiinsa tunnin alussa pienen palan maalarinteippiä. Teippi otetaan pois, jos oppilas ei käyttäydy tunnilla yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
– Jos lappu otetaan pois, tulee Wilmaan ohje, kuinka tunti voisi ensi kerralla mennä paremmin. Jos lappu on tallella, tulee positiivinen merkintä, Kärki selventää.
Opettajat painottavat, että positiivinen pedagogiikka ei ole pelkkää hauskanpitoa, vaan oppilaat joutuvat myös ponnistelemaan menestymisensä eteen. Ongelmiin ja haasteisiin tartutaan, mutta päällimmäisenä tavoitteena on keskittyä hyvään ja käynnistää hyvän kierre. Ideologiassa korostetaan myös oppilaiden osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä. Samaa ajatusmallia pyritään hyödyntämään myös työyhteisön sisällä.
Kaisu Aholan mukaan positiivinen pedagogiikka istuu hyvin uuteen opetussuunnitelmaan ja oppilashuoltolakiin. Hän uskoo, että yhteisöllistä hyvinvointia voidaan rakentaa koulun sisällä siten, että se tukee yksilön hyvinvointia ja parhaimmillaan estää vaikeuksien kasaantumista.
Ahola yhdessä luokanopettajien kanssa on hyödyntänyt vahvuuksien etsimistä myös osana alakoululaisten kehityskeskusteluja.
– Ajatuksena on se, että vaikka haasteita olisikin, niin lähdetään aina vahvuuksista liikenteeseen. Ne ovat niitä kantavia voimia, jotka auttavat haasteiden yli.
Pitkäkankaan koulussa luotetaan siihen, etteivät positiivisen pedagogiikan hyödyt rajaudu vain koulumaailmaan, vaan ne kantavat elämässä muutenkin. Kyse on elämäntaitojen ja hyvien ihmisyyden arvojen kasvattamisesta.
– Kasvatamme oppilaita ihmisyyteen ja elämään ja tuemme kodin kasvatusta, Johanna Hankonen tiivistää.
