Pieni poika hiihtää aamu hämärässä kohti Temmeksen koulua. Koulumatkaa on reilu viisi kilometriä. On kylmä, pimeä ja vaatteet kosteat. Poika etenee puolimatkaan ja pysähtyy rakenteilla olevan talon kohdalla. Hiekkakankaan päälle on tulossa monikerroksinen talo, jota rakennetaan Ruotsin kuningaskunnan antamilla avustuksilla.
Eletään vuotta 1948 ja sodasta on vain muutama vuosi.
Poika on iloinen, että pääsee rakennukselle sisään lämmittelemään ja samalla tapaa mestari talonrakentaja pappansa, rakennusmestari enonsa sekä talonrakennuksen taitajan, isoäidin serkun. Rakentaja miehet hymyilevät ja toivottavat pojan tervetulleeksi.
Talon rakentaminen jatkuu keskeytyksettä, mutta poika poikkeaa koulumatkalla päivittäin tervehdyskäynnille ja samalla miehet opettavat häntä rakentamaan oman puukelkan.
Rakenteilla oleva talo on Temmeksen terveyssisaren talo sittemmin terveystalo ja nykyisin nuorisotalo. Talo on rakennettu korkean kivijalan varaan ja hyvästä puumateriaalista.
Rakentajat olivat parhaita mahdollisia taitajia, joiden tekemät talot ovat vieläkin pystyssä ja käytössä.
Terveystalo kuuluu oleellisena osana kylänäkymään ja kylän historiaan. Talo on nähnyt yhteiskunnallisen muutoksen kohta 70 vuoden ajan. Talon alkuperäinen käyttötarkoitus on terveyden huollon historiaa. Muistan lapsuudessani käynnit siellä. Terveyssisarella oli sininen virkapuku päällä, jossa oli valkeat tärkätyt kaulukset sekä tumma vyö hopean värisellä soljella. Terveyssisaren päässä oli valkea hilkka. Terveystalolla tuoksui oudolle ja myöhemmin terveydenhuollon ammattilaisena ymmärsin, että siellä tuoksui desinfektioaineelle sekä ajoittain eetterille. Eetteriä käytettiin välineiden steriloimiseen mm. ruiskut ja neulat olivat monikäyttöisiä.
Sukupolvi toisensa jälkeen on tottunut käyttämään taloa. Välillä se on muuntunut päiväkodiksi ja nykyisin nuorisotiloiksi. Mutta kaikilla käyttäjillä on omat muistot taloon liittyvistä asioista. Talo on edelleenkin ryhdikkään näköinen ja kuosissaan. Se on edelleenkin poikkeavan kokoinen ja näköinen muuhun rakennuskantaan verrattuna.
Luin lehdestä, että Tyrnävän kunnanhallitus esittää valtuustolle taloa purettavaksi. Miksi? Talo ei ole laho tai huonokuntoinen, ylläpito kustannuksetko ovat liikaa? Miksi purkaa, kun voisi myydä tai lahjoittaa sellaisille, jotka arvostavat taloa. Miettikääpä päätöksen tekijät, onko naapurikunnissa enää vastaavanlaisia taloja jäljellä? Uskallan väittää ,ettei niitä löydy kovin helposti. Temmeksen kylällä on vielä yksi aikakauden helmi jäljellä. Temmeksen uudempi terveysasema on myynnissä myös, hyvä jos saatte myytyä. Sen talon perustukset ovat uponneet maahan ja piha-alue kupruilee. Ehkäpä uudempi versio kannattaisi purkaa ja säilyttää vanha.
Temmestorikin on purettavien rakennusten listalla. Miksi sitä ei kunnosteta ja korjata vanhaa. Miksi puretaan? Talon tämän hetkinen käyttö on melkoinen. Siellä kokoontuu kansalaisopiston eri piirit ja siellä pidetään kylän yhdistysten kokouksia ja järjestetään tapahtumia. Taloa käyttää lähes sata ihmistä kuukaudessa kesäaika pois sulkien. Mistä korvaavat tilat näille ihmisille ja mihin nuoriso voi kokoontua ohjatusti. Temmestorilla on myös oma historiansa. Se on toiminut kylän kauppana ja kokoontumispaikkana vuodesta 1958 lähtien. Muistan, kun kaupassa myytiin oranssin värisiä James merkkisiä farkkuja ja farkkutakkeja 1970-luvulla, joka oli aika edistyksellistä jo silloin.
Olen sitä mieltä, että edistyksellisyys ei ole purkamista ja tuhoamista vaan se on ymmärtämistä, kerroksellisuuden säilyttämistä ja hyväksyntää. Menneisyys täytyy hyväksyä ja säilyttää soveltuvin osin niin tulevaisuus ja nykyhetki rakentuu paremmin ja ihmistä kunnioittaen. Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta ja terveystalo liki 70 vuotta, annetaan niiden jatkaa yhteiseloaan rinnatusten.
Nyt sinulla päättäjä on pohdinnan paikka hajottaako ja hallita vai kuunnellako kuntalaisten ääntä ja toivetta?
Hyviä päätöksiä toivotaan, niin jää turha valittamisen kierre pois.