HELSINKI Suomen taloudessa on tapahtunut iso käänne, mutta hyvänolon tunteeseen ei voi jäädä leijumaan, viestittää valtiovarainministeri Petteri Orpo.– Tänä vuonna kansantalouden arvioidaan kasvavan jopa kolme prosenttia ja ensi vuonna kaksi. Siitä eteenpäin kasvu jää 1–1,5 prosenttiin, mikä ei riitä. Väki vähenee, eläkemenot ja julkiset menot kasvavat. Jotakin on edelleen tehtävä.Nykyisen kasvutilanteen Orpo sanoo olevan pitkän työn tulosta, johon ovat vaikuttaneet muun muassa tällä hallituskaudella aikaansaatu kiky-sopimus ja julkisten menojen hillitseminen.– Nyt voi jo katsoa peiliin, mutta vieläkin sieltä katsoo joku, joka sanoo, että työtä pitää jatkaa. Ongelmat ovat edelleen olemassa, mutta nyt on helpompi tilanne niitä korjata.
Työmarkkinakierros on valtiovarainministerin mukaan tärkeä tulevaisuuden kannalta, ja siltä odotetaan kestäviä ratkaisuja.– Emme kommentoi palkankorotustasoja, mutta hyvää tilannetta ei voi pilata hetkessä.Paikallisia sopimuksia Orpo soisi oikeasti edistettävän, mikä tarkoittaa työmarkkinoiden uudistamista: joustoja, sopimista yrityksen tilanne huomioiden. Tuposta pois liittokierrokselle ja työpaikoille.– Ihmiset haluavat enemmän sopia omista työehdoistaan. Perälautana on tietenkin työntekijän suoja. Talouspoliittisista tavoitteista keskiössä ovat korkea työllisyysaste, vahva talouden kasvu keskipitkällä aikavälillä sekä tiukka finanssipolitiikka.– Se tarkoittaa velkaantumisen lopettamista vuoteen 2021 mennessä ja sote-menojen hillintä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.Työllisyystavoitteeksi Orpo ilmoittaa 72 prosenttia. Jos siihen ei päästä, yhteiskunnan rakenteet eivät kestä.– Tavoitteena on, että kenenkään verotus ei kasva. Sote-uudistuksen jälkeen on tehtävä sosiaaliturvauudistus, jonka tavoitteena on nostaa työllisyysastetta lisää ja kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen. Perustulosta ollaan puolesta ja vastaan. Itse olen sitä mieltä, että työn tulee olla perustulon tärkein muoto, Orpo sanoo. Sote-uudistus on Petteri Orpon mukaan lähes maalissa, vaikka vääntöä tehdään vielä valinnanvapauslain yksityiskohdista. Hän myöntää, että sote-väsymystäkin alkaa olla ilmassa.– Yhden pykälän tulkintaan laki ei kaadu. Nyt keskustellaan yhden pykälän yhden momentin perusteluista. Kokoomus haluaisi valinnanvapauteen isomman palikan kuin osa hallituspuolueista. Emme suinkaan ole romuttamassa maailman parasta erikoissairaanhoitoa. Haluamme turvata siitä parhaan osan, Orpo korostaa. Terveydenhuollossa Suomi oli tehokas vielä 2000-luvulla, mutta se ei ole sitä enää. Perusurassa sote-menot kasvavat 2,4 prosenttia vuodessa, mikä johtuu pitkälti väen ikääntymisestä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.– Asiasta on paljon puhuttu, mutta sitä ei ole sisäistetty. 75 vuotta täyttäneen hoitokulut maksavat yhteiskunnalle kaksi kertaa enemmän kuin lapsen hoitokulut, valtiosihteeri Martti Hetemäki vertaa.Hän mainitsee myös suuret erot kuluissa ja tuottavuudessa eri kuntien välillä. Ihmisiä hoidetaan myös liikaa laitoksissa.– Aaltoyliopiston tutkijoiden mukaan vanhusten laitospaikkoja on nyt 57 000, kun vanhuspalvelulain mukainen tavoite on 40 000, Martti Hetemäki kertoo.