Ruuan kotimaisuus ja omavaraisuusaste ovat hetkessä nousseet polttavaksi puheenaiheeksi. Vaadittiin koronakriisi, jotta ymmärrettiin suomalaisen ruuan merkitys koko yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle. Välillä on vaikuttanut siltä, että vapaakauppa on uhattuna elintarvikkeiden osalta. Onneksi meillä on huoltovarmuuskeskus.
Arvostusta ovat saaneet myös monet arjen ammattilaiset, jotka ovat turvanneet yhteiskuntamme toimintaa. Esimerkiksi jätehuollon, vesihuollon ja ruokaketjun toimivuutta turvaavat henkilöt jäävät usein vähälle huomiolle. Hoitajat, lääkärit, poliisit ja rajavartiosto sekä useat muut yhteiskunnan kannalta välttämättömät ammattilaiset ovat joustaneet muuttuvassa tilanteessa.
Globalisaatio ja kaupungistuminen näytti vääjämättömältä kehityskululta vielä kuukausi sitten. Nyt tilanne on se, että kynnelle kykenevät kaupunkilaiset palasivat kotiseuduilleen. Kaikilta osin pako maalle ei kenties ollut tarkkaan harkittua. Esimerkiksi hiihtokeskuksiin saatettiin lähteä suoraan ulkomailta.
Etätöitä tekee yhtäkkiä miljoona suomalaista. Heistä jopa puolet aikoo jatkaa etätöiden tekemistä myös kriisin jälkeen. Osa kenties sieltä mökkipaikkakunnalta käsin. Lähtevätkö muuttotappiokunnat takaisin kasvun tielle?
Etäopetuksessa on tehty yhtäkkiä valtava loikka. Se mikä tuntui aiemmin mahdottomalta, saatiin toteutettua parissa viikossa. Opettajat, oppilaat ja ennen kaikkea vanhemmat ovat venyneet tässä hienosti. Toivottavasti tästä ajasta jää hyvät ja mutkattomat tavat pitää yhteyksiä yllä kodin ja koulun välillä.
Jossain vaiheessa rajoitukset hellittävät ja päästään tavalliseen arkeen. Kaikilla se arki ei työelämän osalta välttämättä palaa hetkessä entiselleen. Onneksi yhteiskunnan turvaverkot toimivat kohtalaisesti. Yrityksille on paremmat ja valmiimmat tukikanavat mitä 90-luvun kriisissä. Yritykset tulevat varmasti saamaan lisää tukea tulevissa lisäbudjeteissa. Tuet pyritään kohdistamaan juuri niille yrityksille, joille korona on aiheuttanut kustannuksia tai aiheuttanut tappioita.
Maailma tulee olemaan koronakriisin jälkeen erilainen. Se on sanomattakin selvää. Tapahtuu ennennäkemättömän suuri muutos. Kaikki tässä ajassa tapahtuva muutos ei ole hyvää, mutta kaikki ei ole myöskään pahaa.
Tulevaisuustutkija Risto Linturin mukaan tällä hetkellä on käynnissä 7 koronashokkia. Näitä ovat suorat seuraukset sairastuneille ja terveydenhuollolle, töiden loppuminen ja sosiaalinen eristäytyminen, julkistalouden ongelmat ja yritysten konkurssit, leikkaukset ja tulonmenetykset, vakuusarvojen ongelmat ja talouden syöksy, globaalin vakauden ja maailmankaupan häiriöt sekä psyykkiset seuraukset, syrjäytyminen ja pula tarvikkeista.
Näistä kaikista kyllä selvitään, mutta se vaatii koko kansakunnan yhteisiä ponnisteluita. Ketään ei saa jättää yksin taakkansa alle. Autetaan toisemme yli tämän hankalan ajan.
On tärkeä huomata, että nyt ollaan vielä epidemian leviämisen hillitsemisvaiheessa. Tällöin on syytä välttää kaikkia tarpeettomia sosiaalisia kontakteja. Näin suojataan riskiryhmät. Kuten presidentti Niinistö sanoi, fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä.
Joku saattaa odottaa sinun soittoasi tänäänkin. Pysytään terveinä!
Ville Vähämäki
kansanedustaja
Perussuomalaiset
Oulu