Peruna ei vält­tä­mät­tä ole har­ras­ta­jal­le kai­kis­ta helpoin kasvi, mutta sitä ei kannata säi­käh­tää – har­ras­te­vil­je­ly ei ole täh­ti­tie­det­tä

Tyrnävä

Tyrnävällä päämajaansa pitävän HZPC Kantaperunan kautta kulkee valtaisa määrä perunaa. Perunalajikkeita ja siemenperunaa markkinoivassa asiantuntijayrityksessä piirustetaan matkakartat noin kymmenelle miljoonalle perunakilolle. Päämäärä saattaa olla hyvinkin kaukana.

– Suomen lisäksi meidän päämarkkinamme ovat Ruotsissa ja Venäjällä, mutta perunaa menee myös muualle Eurooppaan. Viime vuonna eri maita taisi olla yhteensä 14. Viennin osuus on 30–40 prosenttia hieman vuodesta riippuen, Kantaperunan myyntipäällikkö Samuli Läspä kertoo.

– Toimituksethan ovat vasta keväällä, mutta myynti tapahtuu pääasiassa näin syksyllä. Nostojen jälkeen asiakkaammekin ehtivät miettimään siemenperunaa. Käytännössä suurin osa meidän varastoistamme myydään ennen joulukuuta.

Kantaperuna toimii pääsääntöisesti hyvinkin suurien – kymmenien tai jopa satojen tonnien – toimitusten parissa, mutta ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö yrityksen kautta kulkenut siemenperuna saattaisi päätyä kasvamaan kaupunkihipsterin parvekkeelle tai taajama-alueen omakotitalon takapihalle.

Yksittäisten harrastajien kanssa kauppaa ei hierota, mutta jälleenmyyjien kautta peruna voi löytää tiensä pienemmällekin viljelysmaalle. Harrasteviljelijät eivät ole Kantaperunan merkittävin asiakasryhmä, mutta kuitenkin yksi muiden joukossa.

– Tämäkin riippuu vähän vuodesta, mutta lievässä kasvussa se on. Nythän meillä on ihan kilonkin siemenperunapussi olemassa. Trendi on vähän sellainen, että pienempiä pusseja menee koko ajan enemmän. Varmaankin moni kokeilee pienemmässä mittakaavassa tai parvekkeellakin, Läspä hahmottelee.

Keskimäärin suomalainen popsii vuodessa arviolta 50–60 kiloa perunaa. Läspä arvioi tällaisen satsin kasvattamisen vaativan kahden–kolmen aarin perunamaata ja 5–10 kiloa siemenperunaa. Pinta-alaa on tosin hankala arvioida, kun mukana on muuttuvia tekijöitä. Harrastelija ei välttämättä saa maasta irti parasta mahdollista.

– Esimerkiksi raskaammilla savimailla se ei tahdo onnistua. Voi tulla ongelmia, jos tulee paljon vettä. Harrastajan näkökulmasta ajateltuna peruna ei välttämättä ole kaikista helpoin kasvi, mutta ei se mitään tähtitiedettäkään ole, myyntipäällikkö arvioi.

– Mitä olen käynyt harrasteviljelijöiden kanssa puhumassa, he tuntuvat tykkäävän kesäperunoista. Ne ovat kiinteämpiä ja kasvavat nopeammin. Yhdelläkin lajikkeella pärjää, mutta talvilajikkeet ovat varastokestävyydeltään parempia.

Harrasteviljelijät ovat monenkirjavaa porukkaa. Osalla perunatietoisuus on kovinkin syvää, mutta erilaisissa perunatapahtumissa vieraillessaan Läspäkin on kohdannut mitä monimuotoisempia tiedusteluita.

– Toiset ovat todella hyvin perillä ja toiset vähän vähemmän, mutta kyllä heitä peruna vaikuttaa kiinnostavan. Se tosin vähän huolettaa, että aktiivisimmat harrasteviljelijät ovat usein vanhempaa ikäluokkaa. Ainahan sitä toivoisi, että nuorempikin polvi lähtisi kokeilemaan, Läspä pohtii.

– Omat lapset ovat vielä suhteellisen pieniä, mutta kyllä me aina laitamme vähän perunaa kasvamaan. Nyt laitettiin pienelle kasvimaalle ja ihan ämpäreihinkin. Kyllä heitä innostaa käydä kastelemassa ja katsomassa miten kasvit ovat kasvaneet. Se on minusta hyvä tapa opettaa, että mistä peruna oikeasti tulee.

Perunaa kasvamaan

Perunan viljely omassa puutarhassa on parhaimmillaan sukupolvet yhdistävää hauskaa kesäistä puuhaa. Työn tuloksista pääsee nauttimaan parhaimmillaan jo ennen juhannusta ensimmäisten omien varhaisperunoiden höyrytessä kattilassa ja vielä monesti kesän aikana ja pitkälle talveen maukkaiden perunaruokien ääressä.

Perunamaan voi lannoittaa istutuksen yhteydessä tai aikaisemminkin, riippuen lannoitustavasta. Tärkein rikkaruohojen torjuntavaihe on jo ennen kuin peruna on tullut pintaan ja työn tulos varmennetaan vielä hyvällä multauksella.

Kastelu on tärkeää.

Perunaruton torjuntaa on suoritettu jo viljelyä suunnitellessa ja lajikevalinnan myötä, mutta vielä kesän kuluessakin on paljon tehtävissä, muun muassa varsiston poistolla.