Per­he­kum­mi Ee­va­lee­na Iso­vii­ta: "Omista ko­ke­muk­sis­ta voi olla iloa ja apua toi­sel­le äi­dil­le."

Kempeleeseen viime vuonna muuttanut yhden lapsen äiti Eevaleena Isoviita koki, että hänellä olisi annettavaa lapsille, vaikka oma lapsi olikin jo kasvanut isoksi. – Toiveistamme huolimatta meille tuli vain yksi lapsi. Perhekummitoiminnan kautta voin olla tätinä jonkun toisen perheen lapselle. Olla varasylinä ja tulevaisuudessa mahdollisesti olen yksi aikuinen lisää lapsen elämään.

Kuva: Tiina Haapalainen

KEMPELE Kempeleessä ollaan tänä keväänä käynnistelemässä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekummitoimintaa. MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri etsii parhaillaan vapaaehtoisia. Tarkoitus on järjestää perhekummikoulutus jo toukokuun aikana, jos vapaaehtoisia löytyy riittävästi.

– Tähän asti perhekummitoimintaa on ollut tarjolla vain Oulussa, Kuusamossa ja Ylivieskassa. Kysyntää olisi muissakin kunnissa. Tänä vuonna Kempeleen kunta päätti tehdä kuntasopimuksen MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa ja perhekummitoimintaan järjestyi rahoitus sitä kautta, piirin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Piia Pengerkoski toteaa.

Tavoitteena on saada kahdesta viiteen vapaaehtoista Kempeleeseen, jotta toiminta voitaisiin käynnistää.

Perhekummitoiminta on maksutonta matalan kynnyksen toimintaa ja tukea lapsiperheille. Sen tavoitteena on vahvistaa perheen hyvinvointia. Siihen pyritään vertaistuen eli arkisen yhdessäolon ja keskustelujen kautta.

– Perhekummin saamiseksi perheellä ei tarvitse olla isoja ongelmia. Kyse on normaalista tuen tarpeesta, johon vapaaehtoiset voivat vastata, Piia Pengerkoski muistuttaa.

Sopimukset kummitoiminnasta tehdään aina vuodeksi kerrallaan. Sitä lyhyempiä sopimuksia ei Pengerkosken mukaan kannata tehdä.

Aluksi perheen ja kummin välisiä tapaamisia järjestetään tiheämmin, vähintään kerran viikossa. Yleensä tapaamisia on kuitenkin 2-4 kertaa kuukauden aikana.

– Toimintaa tehdään kumminkin voimavarojen mukaan.

Perhekummeja Kempeleestä löytyy jo nytkin muutamia, mutta heidän tehtävänään on ollut toimia tukena lähinnä oululaisille perheille.

Yksi heistä on Eevaleena Isoviita. Hän tutustui perhekummitoimintaan Kuusamossa, missä hän asui vielä viime vuoden puolella. Aktiivisena MLL-yhdistystoimijana hän kuuli myös kummitoiminnasta.

Muutettuaan Kempeleeseen elokuussa Eevaleena Isoviita alkoi miettiä perhekummitoimintaan osallistumista. Perhekahvilassa käyminen ei ollut enää ajankohtaista oman lapsen aloitettua koulunkäynnin.

– Oma lapsi oli siinä vaiheessa jo niin iso, että perhekahvilatoiminta oli jo ohitettu meidän kohdallamme, hän toteaa.

Vertaistukitoiminta kuitenkin kinnosti. Ensin Isoviita ryhtyi selvittämään mahdollisuutta perhekummitoimintaan uudessa kotikunnassa. Viime vuonna perhekummikoulutusta ja -toimintaa oli kuitenkin vain Oulussa.

– Ajattelin kuitenkin, että lähden mukaan. Mietin, että omista kokemuksistani voisi olla iloa ja apua toiselle äidille.

Kummiperheen Eevaleena Isoviita löysi nopeasti koulutuksen jälkeen. Tuolloin perhe etsi hieman iäkkäämpää kummia.

– Kuultuaan minusta perheen äiti alkoi kuitenkin miettiä, ettei siskokaan olisi huono asia.

Nopeasti tukitoiminta muuttui Eevaleena Isoviitan kohdalla enemmänkin ystävyydeksi.

Tapaamiset järjestyvät yleensä tuettavan perheen kodissa, missä Isoviita juttelee perheen äidin kanssa yleensä teekupposen äärellä.

Aiheet vaihtelevat arjen asioista siihen, mitä pienten lasten kanssa voi tehdä. Yhteiset juttutuokiot ovat hengähdystauko perheen äidille. Välillä tulee aina keskeytyksiä, mutta juttu jatkuu sen jälkeen

– Meillä on onneksi paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Jaamme ideoita leivontaan ja askarteluun liittyen. Samalla tulee jaettua omia toimintatapoja perheeseen ja parisuhteeseenkin liittyen, Eevaleena Isoviita hymyilee.

Onpa Isoviita kokenut itsekin saaneensa tukea kummiperheen äidiltä siinä vaiheessa, kun oman lapsen kaverisuhteet mietityttivät.

Kummitoimintaan ryhtyville vapaaehtoisille ei ole tiukkoja kriteereitä, sillä tarvetta on monenlaisille kummeille. Tärkeintä on, että kummi haluaa tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja perheiden hyväksi.

– Yksi perhe kaipaa iäkkäämpää mummokummia, toisissa taas tarve on samanikäisen antamalle vertaistuelle, Piia Pengerkoski kuvailee.

Kaikilta perhekummeilta kuitenkin tarkistetaan rikosrekisteri. Heidät myös haastatellaan ennen koulutuksen alkamista.

Eevaleena Isoviita suosittelee kaikkia toiminnasta kiinnostuneita olemaan rohkeita. Hänen mukaansa perhekummitoiminnasta voi saada itselleen todella paljon.

– Kyse ei ole siitä, että antaa aikaa vain toiselle. Tässä voi saada myös itselleen elinikäisen ystävän.