Pentti pelasi pe­sä­pal­loa 50-lu­vul­la Sam­po­lan ken­täl­lä – kerran tuli pal­lo­kin suoraan otsaan, mutta peli jatkui tyr­mäyk­sen jälkeen

Kempeleen ensimmäinen pesäpallokenttä sijaitsi lottakahvilan kupeessa. 1950-luvun kotipeleissä riitti yleisöä ja tunnelmaa.

Kempele
Kirin Eero Leppänen tuomassa juoksua Raimo Anttilan lyönnistä. Syöttäjänä Vihannin Urheilijoiden Pyörälä. Kuva on vuodelta 1955.
Kirin Eero Leppänen tuomassa juoksua Raimo Anttilan lyönnistä. Syöttäjänä Vihannin Urheilijoiden Pyörälä. Kuva on vuodelta 1955.
Kuva: Pentti Melleniuksen kotialbumi

Pallo keskelle otsaa.

Vaikka kempeleläinen Pentti Mellenius, 85, menettikin tajuntansa, muistaa hän hyvin vuoden 1956 Suomisarjan karsintaottelun Ylivieskan Kuulaa vasten. Kempeleen Kirin kotikentällä Sampolassa oli meneillään ykkös-kakkos -vaihtotilanne, kun ykköspesää pelannut Mellenius odotti Kuulan pelaajalta näpyä päästäkseen polttamaan.

– Hän löikin pallon kolmosrajaa pitkin laakana. En ehtinyt laittaa räpylää eteen ja pallo tuli suoraan otsaan. Taju lähti, mutta iltapäivällä olin jo pelaamassa.

Muutoin hän säästyi suuremmilta peliruhjeilta, vaikka kentät yleensä olivat epätasaisia ruohokenttiä. Niin myös Sampolan kenttä. Se sijaitsi nykyisen Vapaudenpuiston alueella ja sai nimensä vieressä toimineesta Sampo-kahvilasta, mikä alunperin toimi lottakahvilana sota-aikana.

– Yleensä pelasimme sunnuntaisin. Yleisöä riitti, sillä kesäisin ei pesäpallon lisäksi harrastettu kuin yleisurheilua, Pentti Mellenius muistelee.

Lue lisää 22.7. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!