KEMPELE Miksi Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostoinnin laajentamiselle haetaan lupaa? Miksi kunta kannattaa hanketta? Miksi turvetta kannattaa tuoda Kempeleeseen 100 kilometrin päästä, mutta lietettä ei voi viedä puhdistamolta pois?
Muun muassa nämä kysymykset synnyttivät keskustelua asukkaiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Vastauksiakin saatiin, vaikka Lakeuden Keskuspuhdistamon toimitusjohtaja Hannu Roikola jätti oman puheenvuoronsa lyhyeksi.
– Hankkeeseen voi tutustua netissä, hän totesi.
Valtuustosalissa puhetta johtanut niittyrantalainen Ilkka Limma tuumasi asukkaiden jatkavan taistelua kompostikenttää vastaan niin kauan kunnes se häviää alueelta.
– Seitsemän vuotta on nyt töitä tehty. Hajuhaittoja ei voi verrata romanttisiin maatilan tuoksuihin. Meillä haju on ihan itseään, paskaa. Aumakompostointi ei ole enää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, vaan meidän mielestämme on parempiakin vaihtoehtoja. Hajun lisäksi haittana ovat liikennemäärä, kiinteistöjen arvonalentuminen ja ympäristöhaitat, Limma listasi.
Asukkaiden keräämässä, hanketta vastustavassa nimiadressissa on jo reilut 700 allekirjoitusta.
Vireillä on myös ryhmäkanne korvausten hakemiseksi kompostoinnista johtuvasta kiinteistöjen arvonalennuksesta. Ryhmäkanne aiotaan viedä eteenpäin, jos kompostointi edelleen jatkuu. Parhaillaan kannetta varten kerätään kiinnostuneita.
Lakeuden Keskuspuhdistamosta omistaa 40 prosenttia Kempeleen Vesihuolto, mikä taas on kunnan kokonaan omistama yhtiö. Ympäristölupaa on hakemassa VRJ Pohjois-Suomi Oy, mikä vastaa Keskuspuhdistamon jätevesilietteen kompostointitoiminnasta. Ideana on siirtää nykyinen kompostointikenttä kauemmas asutuksesta – 1,4 kilometrin päähän nykyisestä 400 metristä – mikä vähentäisi hajuhaittoja.
Ympäristöluvan käsittelee Oulun seudun ympäristötoimi. Prosessi on kestänyt pian vuoden. Kempeleen kunnanhallitus päätti viime vuonna äänestyksen jälkeen antaa hankkeelle puoltavan lausunnon. Se kirvoitti nyt asukkaiden äänenkantoja.
– Missä on lista, mistä näkisi kuka on äänestänyt mitäkin, penkistä jyrähdettiin.
Sekin aiheuttaa närää, että kuntalaisia kuultiin asiassa vasta kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.
Vuonna 2014 Niittyrannasta tontin hankkinut ja perheelleen talon rakentanut Markus Reinikainen suomi hanketta kovin sanankääntein. Hän totesi katuvansa muuttoaan alueelle erittäin paljon.
– Tässä on ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa vaan toimittu kuten Pohjois-Koreassa.
Paikalla oli kymmenkunta valtuutettua, joista Rita Kumpulainen (sd) ja Arto Tahkola (kesk.) kertoivat vastustaneensa kunnanhallituksessa puoltavaa lausuntoja ja toivoneensa lisäselvityksiä vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ja lietteen käsittelytavoista.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi totesi tuon kokouksen jälkeen tulleen paljon uutta tietoa – myös hajuhaitoista. Hän kiitteli kempeleläisiä aktiivisuudesta ja muistutti, ettei peli ole vielä menetetty.
– Uskon, että tässä varmasti päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Lupaprosessi menee loppuun asti. Jos lupa myönnetään, on asia kuitenkin loppuun saakka Keskuspuhdistamon hallituksen käsissä. Pyydän tässä tilanteessa malttia, Lohi vetosi.
Se, voiko VRJ:n hanke enää haetussa muodossa saada ympäristölupaa, ei ole ollenkaan varmaa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) nimittäin antoi joulukuussa ennakkopäätöksen Oulun Jäälin kupeessa olevasta Vasikkasuon kompostointialueesta. KHO ei antanut VRJ Pohjois-Suomi Oy:lle lupaa jatkaa puhdistamolietteen aumakompostointia vuoden 2020 jälkeen.
VRJ vaati, että ympäristöluvan voimassaoloaikaa olisi pidennetty vuoden 2024 loppuun. KHO:n päätökseen ei ole enää muutoksenhakumahdollisuutta.
Oikeus muun muassa katsoo hajuhaittojen olevan kohtuuttomia, eikä toiminta täytyä vaatimuksia esimerkiksi parhaasta mahdollisesta käytettävissä olevasta tekniikasta.
Sarkkirannassa asuva Markku Kovalainen epäilikin, ettei Oulun seudun ympäristötoimi voi tehdä Kempeleen osalta myönteistä lupapäätöstä, koska aumakompostoinnista on tehty linjaus KHO:ssa.
Samoilla linjoilla oli paikalla ollut Jäälin Asukasyhdistyksen puheenjohtaja, Oulun kaupunginvaltuutettu Jari Laru. Hän muistutti paikalle oleville asukkaille, että oikeusasteissa tunteiden sijaan pitää käyttää faktoja.
– Lakimiehet ymmärtävät vain pykäliä ja momentteja. Mutta ilman asukkaiden aktiivisuutta Jäälissäkään ei olisi tapahtunut mitään.
Paikalla olleista valtuutetuista äänessä oli myös Juhani Romppainen (kesk). Hän huomautti, etteivät luottamushenkilöt ole saaneet tarpeeksi tietoa hankkeesta ja sen taustoista.
– Epäluottamusta syntyy, kun tietoa tulee puskista.
Kunnanvaltuutettu Pirjo Heikkinen (kesk) sanoin tuntevansa melkein myötähäpeää, koska asukkaita ei kuultu ennen kunnan puoltavan lausunnon antamista.
Valtuutettu Arto Tahkola (kesk) toivoi kaikilta Keskuspuhdistamon omistavilta kunnilta moraalista omistajanohjausta hankkeeseen suhtautumisessa.
Valtuutettu Samuli Karppinen (kesk) arveli suurimman osan nykyvaltuutetuista olevan hanketta vastaan.
– Ja niillä, jotka ovat puolella, voi olla muita intressejä tai heillä ei ole tarpeeksi tietoa.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi (sd.) totesi asian olevan tällä hetkellä hyvin luottamushenkilöiden tiedossa. Joulun alla asiasta pidettiin oma valtuustoseminaari, minkä jälkeen Lakeuden Keskuspuhdistamo tiedotti kuljettavansa syntyvän lietteen kokeilumielessä biokaasutukseen. Sen jälkeen aumakompostointia ei ole Niittyrannassa käytetty.
Niittyrannan liikenteen osalta suurin vaikuttava tekijä on Oulun seudun ammattiopiston ajoharjoittelurata, mikä muodostaa noin 90 prosenttia liikenteestä. Haapaniemi piti tärkeänä, että OSAOn toimintaedellytykset turvataan, mutta uusia liikenneyhteyksiä pitää miettiä.
– Esimerkiksi tieyhteys radan alitse veisi rallin pois keskustasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ratkaisut vievät oman aikansa.
Entä VRJ:n lupaprosessi? Ympäristötarkastaja Päivi Kunnari Oulun seudun ympäristötoimesta kertoo parhaillaan valmistelevansa asiaa päätöksentekoon. Hän sanoo luvasta päätettävän viimeistään maaliskuussa.
KHO:n päätöskin otetaan Kunnarin mukaan valmistelussa huomioon, mutta sen vaikutuksista hän ei halua vielä tässä vaiheessa lausua mitään.