Kuntataloudet ovat kriisissä. Vuonna 2018 alijäämää teki kaksi kolmasosaa Suomen kunnista ja vuoden 2019 tilanteesta odotetaan entistä synkempää. Yhä useammassa kunnassa on aloitettu YT- neuvottelut tai valmistellaan sopeutusohjelmaa jotta muun muassa edellytykset harkinnanvaraisen valtionosuuden saamiselle täyttyisivät.
Limingalla ei ole tämän hetken tietojen mukaan tarvetta erityisille sopeutustoimille. Pakolliset rakenteelliset muutokset on tehty jo aikaisemmin.
Syyt kuntien kriisitilanteeseen ovat moninaiset. Yleisesti ottaen käyttötalousmenojen voimakas kasvu on voimakkaampaa kuin verotulojen kasvu, työllisyysaste on alhainen alle 75 prosenttia, kunnille on kasattu koko ajan uusia velvoitteista, väestö ikääntyy nopeiten Euroopassa, teknologia kehittyy huimaa vauhtia joka mahdollistaa mm. yhä vaikeampien sairauksien hoitamisen ja niin edelleen. Pisteenä iin päälle on sitten nämä verohallinnon sekoilut verokorttimuutosten ja tulorekisterin kanssa. Valtion puolella voidaan sössiä asioita miten vain ja kunnat joutuvat sopeutumaan tilanteen mukaan.
Näistä lähtökohdista kunnat joutuvat valmistelemaan vuoden 2020 talousarviota ja arvioimaan kuinka paljon verotuloja kertyy kassaan. Vaikka tulot arvioidaan varovaisuusperiaatteella niin menokehitystä on mahdoton ennakoida koska hallitusohjelman ja budjettiriihen sisällöt ja niille luvatut kompensaatiot ovat hämärän peitossa. Iso haaste on lisäksi väestökehityksen ennakointi. Syntyvyys on romahtanut koko Suomessa ja syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus vain kymmenessä pohjoispohjalaiskunnassa. Viidessä kunnassa väkiluku kasvaa. Liminka kuuluu kasvukuntiin ja väkiluku ylitti 10 200 asukkaan rajan.
Voimakas väestön ja talouden muutos on huomioitava tulevien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelussa. Kysymys kuuluu kuinka erilaiset kunnat sopeuttavat menot tulojen ja väestökehityksen kanssa tasapainoon? Osa joutuu panostamaan lisää ja toiset taasen supistamaan palveluverkkoa. Yhteistä lienee se, että sopeutuspaine kohdistuu melko nopeasti varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen.
Kuinka monta päiväkotia tai koulua joudutaan siis lähivuosina sulkemaan? Tarve henkilöstön muuntokoulutukselle kasvanee kun väestörakenne muuttuu ja henkilöstötarve siirtyy varhaiskasvatuksesta ja koulupuolelta muualle.
Kukin kunta vaikuttaa tulevaisuuteen myös omilla valinnoillaan. Ratkaisevaa on, miten kukin kunta pystyy vahvistamaan omaa tulopohjaansa. Elinvoiman vahvistaminen tarkoittaa panostuksia esimerkiksi työllisyyteen, yrittäjyyteen, elinkeinoelämän monipuolistamiseen, koulutukseen ja kunnan vetovoimaan. Se että ei panosteta mihinkään tai hirttäydytään vanhaan menneeseen, ei ole tulevaisuuden ratkaisu. On otettava myös hallittuja riskejä.
Isoja väistämättömiä kehityssuuntia ovat muun muassa kierrätyksen lisääntyminen ja kiertotalous, panostukset ilmastomuutoksen torjuntaan, kunnianhimoiset kansalliset hiilidioksidipäästötavoitteet sekä palvelujen digitalisointi. Se, kuinka voimakkaasti ja millä tahdilla kukin kunta ottaa megatrendit huomioon, vaihtelee.
Odotan mielenkiinnolla miten Limingan päättäjät huomioivat muutostekijät, kun ensi viikonvaihteessa käsitellään vuosien 2020-2022 talousarviota ja –suunnitelmaa.