Liminka on nostanut uudessa kuntastrategiassa kiertotalouden yhdeksi elinkeinoelämän kärkitoimialaksi. Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Tutut termit – cleantech, vähähiilisyys ja biotalous – ovat kaikki ”sukua” kiertotaloudelle.
Kiertotalous on eräs tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista. Se on käsitteenä hyvin laaja mutta kansankielellä se pitää sisällään muun muassa jätteiden kierrätystä, mukaan lukien rakennusten purkujätteet ja niiden uusio- tai hyötykäyttöä.
Me kaikki olemme vuosikymmenten aikana tottuneet siihen että kotona syntyvät jätteet laitetaan muovipussiin ja jäteauto hakee sen sitten pois. Tähän saakka kotitalousjätteet on viety Ouluun jossa ne on sitten poltettu, mikä ei ole kiertotalouden mukaista. Kansallisten kiertotalous-, ympäristön- ja ilmastonsuojelutavoitteiden tulisi kuitenkin ohjata meitä siihen että pakkausmuovi, metalli, lasi, kartonki ja pahvit, paperi, biojätteet ja niin edelleen lajiteltaisiin erikseen jo kotona tai viimeistään jätteenkäsittelyvaiheessa.
Moni kuntalainen voi kysyä, että mitä minä siitä lajittelusta hyödyn. Hyöty on muun muassa se, että jätelasku on sitä pienempi mitä enemmän kukin lajittelee omat jätteensä. Samalla tavoin voimme rakentaa entistä parempaa ja puhtaampaa tulevaisuutta tuleville sukupolville.
Kasvunäkymät ja kehitysmahdollisuudet kiertotaloudessa ja sen ”sukulaisten osalla” ovat huikeat. Myös Oulun energia on rakentamassa isoa jätteiden lajittelukeskusta Ouluun. Syyt ovat yksinkertaisia, jäte on tänä päivänä rahaa ja yhä enemmän rahaa kun se lajitellaan. Lisäksi jätettä ohjautuu liikaa polttoon.
Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajärven kunnat ovat kilpailuttaneet jätteiden vastaanoton ja käsittelyn. Toiminta siirtyi Kempeleen Jätekuljetus Ky:lle vuoden 2019 alussa. Kunnat ovat asettaneet erääksi tavoitteeksi juuri asumisessa syntyvän jätteen kierrätysasteen nostamisen jätehuollon osalla. Kunnat ovat tiedostaneet, että ala kasvaa ja sen osalla on mahdollista luoda myös työpaikkoja ja saada verotuloja. Jo nyt kiertotalous alihankintaketjun puitteissa työskentelee pelkästään Limingassa varovaisesti arvioiden 25-30 henkeä.
Lisäksi meneillään on neuvotteluja usean alan yrityksen kanssa sijoittumisesta Ekokortteliin. Verotulovaikutukset ovat nykyisellään satoja tuhansia euroja vuodessa. Tuloilla kykenemme tarjoamaan mm. päivähoito- ja koulupalveluja.
Liminka on yhdessä Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kanssa vastannut EU ja Suomen asettamiin tavoitteisiin yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksen nostamisesta etunenässä. Ympäristöministeriön asettama jätelakityöryhmä on tällä hetkellä valmistelemassa jätelain muutosta, jolla myös kuntia voidaan ohjata näihin kierrätystalkoihin.
EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaan kierrätysasteen tulisi vuoteen 2025 mennessä olla vähintään 55 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä. Suomen asettamassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) on tavoitteena tuo 55 prosenttia jo vuonna 2023. Kiristyneet tavoitteet vaativat järeitä toimia kaikilta. Valtakunnallinen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nykyisellään 41 prosenttia.