Vanha tuttu sanonta:´´kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään´´, ei aivan enää pidä paikkaansa. Monien lintulajien keväinen muutto on aikaistunut huomattavasti ilmaston lämpenemisen johdosta.
Peippoja on talvehtinut varmaankin Suomessa aina jonkin verran, mutta vielä joitakin vuosikymmeniä sitten päämuutto tapahtui vasta vapun korvilla. Omissa muistiinpanoissani päämuutto on ollut voimakkainta ajanjaksolle 20.-30.4., vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Nykyisin muutto on runsasta jo huhtikuun alkupuolella. Muuton ja kevään venyminen pidemmäksi voi aiheuttaa peipoille myös ongelmia. Takatalvi ajaa lintuja tavallisesti takaisin etelämmäksi. Peipot muuttavat usein suurissakin parvissa, ja määrät vaihtelevat joistakin kymmenistä jopa tuhansiin lintuihin.
Laululinnuksi peippo koiras on varsin kauniin värinen, sillä parhaiden laululintujen koiraat ovat hyvin vaatimattoman oloisia. Muun muassa kerttujen, kerttusten ja satakielien koiraita ei voi juuri koreiksi sanoa. Peippojen kaunis, duurissa kulkeva laulu on runsaimmillaan huhtikuun puolenvälin jälkeen. Jo vapusta alkaen laulu hiljenee vähitellen. Vaikka peipon laulu on kaunista kuultavaa niin mestarilaulaja peippo ei ole. Peippo heläyttää pontevasti aina saman melodian, kun taas muun muassa punarinta inspiroi uuden laulun itselleen.