Paula vie eteen­päin kolmen kunnan laa­ja­kais­ta­han­ket­ta

Paula Saastamoinen haluaa keskustella ja informoida alueen asukkaita ja yrityksiä mahdollisimman tiiviisti Lakeuden kuitu -hankkeesta.

Kuva: Heli Rintala

LIMINKA – I am a Lakeuden kuitu -missionary from Liminka.

Paula Saastamoinen nauraa. Hän kolkuttelee kohta ihmisten oville ja esittäytyy Limingan, Lumijoen tai Tyrnävän asukkaille kuin Sonera-mainoksen herrat konsanaan. Lakeuden kuitu -hankkeen projektipäällikkönä hän kokee olevansa tärkeän asian lähetyssaarnaaja.

Toki hänen työtehtäviinsä kuuluu paljon muutakin.

– Projektin aikana on tarkoitus etsiä toimiva malli, jolla valokuituverkon rakentaminen kolmen kunnan alueelle voidaan käynnistää. Tiedottamisen suunnittelu ja kuntalaisten aktiivinen informoiminen on myös hyvin tärkeää. Tavoitteena on sitouttaa mahdollisimman moni kiinteistönomistaja laajakaista-asiakkaaksi, Saastamoinen sanoo.

Projektin lopputuloksena Saastamoisella pitäisi olla esitettävään toimenpidesuunnitelma ja toteustapa, kustannusarvio, laajakaistaverkkoon liittyjien määrä, verkkoinvestoinnit sekä liiketoimintasuunnitelma laajakaistaverkon toteuttamisesta.

– Tärkeintä on, että ensimmäisessä vaiheessa mitään tai ketään ei rajata pois. Kaikilla kuntalaisilla on yhtä suuret mahdollisuudet liittyä valokuituverkkoon. Kuntalaiset voivat omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, mistä verkon rakentaminen aloitetaan.

Saastamoinen kaipaa ennen kaikkea yhteydenottoja niin tavallisilta omakotiasujilta kuin yrittäjiltäkin, vaikka laajakaistaan liittymisen

tarkka hinta selviää aikaisintaan huhtikuussa. Kuluttajamarkkinointia ei ole juuri tästä syystä vielä aloitettu.

– Monissa perheissä tiedetään, millaista on jos useampi ihminen on samaan aikaan verkossa kiinni. Kaista ei riitä kaikille, jos ollaan pelkän mokkulan varassa. Lisäksi langattomaan mobiilidataan vaikuttavat luonnonolosuhteet, sää tai vaikka tiiviiksi rakennettu asunto.

– Jos tukiasemalla on paljon käyttäjiä, tilanne voi olla sama kuin ajaisi ruuhkassa moottoritiellä. Sallittu nopeus on 120 kilometriä tunnissa, mutta ruuhkan vuoksi pitää madella.

Myös maatalousyrityksillä on kasvava tarve nopeille tietoliikenneyhteyksille. Hankkeen haasteeksi voivat muodostua hajallaan olevat asutustaajamat.

– Tarkoitus on kuitenkin olla tasapuolinen ja tavoittaa kaikki alueet. Laajakaistaa ei välttämättä rakenneta ensimmäisenä tiheimmin asutulle alueelle, vaan hankkeen liikkeelle lähtöön vaikuttavat monet muutkin asiat, Saastamoinen huomauttaa.

Laajakaistayhteys nostaa kiinteistön arvoa ja mahdollistaa esimerkiksi jouhevan etätyöskentelyn tai opiskelun. Verkossa on myös kaapeli-tv.

– Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat samanlaista perusinfrastruktuuria kuin vaikka vesijohto tai sähköverkko. Ei voi ajatella, että tulevaisuudessa tulisimme toimeen ilman sitä, Saastamoinen kuvailee ja muistuttaa, että 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuituyhteyden. Esineiden internet etenee sekin jättiharppauksin.

Lakeuden kuitu -hankkeen tavoitteena on saada vähintään 60 prosenttia kaikkien kuntien talouksista liittymään laajakaistaverkkoon. Verkon rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2018.

Esiselvitystyön jälkeen kukin kunta tekee itsenäisen päätöksen siitä, jatkaako se hankkeen toteutusvaiheeseen.

Saastamoinen on avannut Lakeuden kuitu -hankkeelle Facebook-, Instagram- ja Twitter-tilit. Hän haluaa myös nuoria mukaan hankkeen some-kanaville esimerkiksi Youtube- ja Snapchat-tileillä. Limingan nuorisovaltuuston kanssa on tunnusteluja jo tehtykin.

– Mahdollisia asiakkaita lähestymme Kuitukiertueen tai Kuitukahvilan merkeissä. Kuitukahvila avautuu jatkossa tiettyinä päivinä Limingan lisäksi Lumijoella ja Tyrnävällä. Osallistumme myös alueen tapahtumiin. Nyt alussa meidät löytää Limingasta Iivarinpolku 6:sta, Saastamoinen hoksauttaa.