Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) julkaisi äskettäin rahoittamansa tutkimuksen ”Valtuutetut talousinformaation käyttäjinä” (L. Oulasvirta – L- M. Sinervo – P. Haapala). Tutkimuksessa kaikki Suomen valtuutetut saivat vastata kyselyyn ja lisäksi viiden kunnan valtuutettuja haastateltiin. Tut-kimuksella selvitettiin muun muassa, miten kunnanvaltuutetut käyttävät saamaansa taloudellista tietoa, millaisesta tiedosta on puutetta ja mikä on valtuutettujen oma käsitys taloustiedon osaamisestaan.
Valtuutettujen kyky ymmärtää ja tulkita kunnan talouden kokonaisuutta on hyvin keskeinen valtuustotyössä jo kunnallisen demokratian kannalta. Valtuutetun työssä on olennaista, miten me virkamiehinä onnistumme valmistelemaan talousasiat ymmärrettävään muotoon. Tavoitteena on, että valtuutetut saavat realistisen käsityksen kunnan taloudellisesta tilanteesta ja tilanteen kulloinkin mahdollistamasta toiminnasta. Riittävät tiedot kunnan taloudesta ja sen lainalaisuuksista ovat perusta kunnalliselle päätöksenteolle.
Tutkimuksen haastatteluaineistosta havaittiin, että valtuutetut huomioivat taloudesta syvällisemmin oman kiinnostuksensa tai lautakuntansa tehtäväalueen mukaisia asioita kokonaisuuden sijaan. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että valtuutetuille ovat esimerkiksi puolueryhmän keskustelut, virkamiesten esitykset ja median uutiset käytetympiä tiedonlähteitä kuin viralliset asiakirjat.
Tiedon riittämättömyyttä valtuutetut kokivat muun muassa palvelujen laadun ja vaikuttavuuden osalta.
Kyselystä selvisi myös, että taloushallinnon opintoja suorittaneet luottamushenkilöt käyttivät enemmän hyväkseen taloustietoja.
Yli puolet kyselyyn osallistuneista valtuutetuista kertoi kuitenkin ymmärtävänsä talousarvion eri osien yhteydet ja kyky tilinpäätöstietojen hyödyntämiseen oli hyvää. Lisäkoulutus talousasioista koettiin silti tärkeäksi.
Luottamus talousjohdon raportointiin oli tutkimuksen mukaan pääosin myönteistä. Se on osoitus kuntiemme hyvästä johtamis- ja hallintokulttuurista ja kertoo myös talousjohdon merkittävästä roolista taloustiedon välittäjänä. Isommissa kunnissa (yli 50 000 asukasta) luottamus raportointiin oli hieman heikompaa kuin pienemmissä.
Lumijoella päätöksentekijöille on tuottanut talouden näkökulmasta erityistä päänvaivaa sote-palvelujemme kokonaisulkoistus. Palveluntuottajaa velvoittaa kiinteähintainen sopimus ja sen sisältö. Niin sanottu kiinteä Lumijoen kunnan maksama sopimushinta on laskennallinen ja se perustuu kilpailutusvaiheen kustannuksiin. Kunta seuraa sote-palvelujen taloutta lähinnä sopimuksen ulkopuolelle jääneiden, kuten virkavastuutehtävien hoitamisesta syntyneitä kustannuksia.
Kunnan rooli on muuttunut palvelujen tuottajasta järjestämisvastuullisena palvelujen laadun ja toteutumisen arvioijaksi. Tämä on luonut oman innostavan, haasteellisen lisän koko kunnan väen tehtäviin. Kehitämme talouden osaamistamme ja vastaamme parhaamme mukaan päättäjien kysymyksiin.