Juhlapäiväksi sovittiin heinäkuun lauantai, koska silloin myös kaikki lapsenlapset pääsivät isovanhempiensa 75-vuotisjuhliin. Kolmannen polven merkitys juhlassa oli keskeinen, sillä kaikki lapsenlapset esiintyivät päivän mittaan. Laulu raikui ja soitto soi, kun lahjakkaat nuoret kiittivät musiikin keinoin rakasta mummoaan ja pappaansa.
Juhlapaikkana oli Törmän suvulle vuonna 1936 ostetun tilan päärakennus. Talon vanha osa on vuodelta 1899. Revonlahtinen Eila oli vasta 18-vuotias tullessaan Törmän taloon miniäksi. Nuori pari asui 37 vuotta Pasin vanhempien kanssa samassa pihapiirissä. Yhteisiä vuosia Eilalla ja Pasilla on tulevana jouluna 57.
Pasi myhäilee olevansa niin temmesläinen kuin olla ja voi.
– Olen syntynytkin samassa kamarissa, missä nyt nukumme!
Nuoret tutustuivat opiskellessaan vuosina 1957-58 Limingan kansanopistossa. Eila oli jo silloin innokas esiintymään. Hän rakasti erityisesti laulamista aivan kuten tänäänkin. Pasi muistelee rehtori Rolf Siilasvuota lämmöllä. Esiintymisiä ja juhlia pidettiin niin usein, että lopulta ujo Temmeksen poikakin oli toiminnassa mukana.
– Eila oli tottunut Revonlahdella juniin, mutta minä en ollut junaa nähnyt ennen kuin Eila vei minut junia katsomaan. Siitä se kaikki lähti liikkeelle. Kävin Revonlahdella hellustamassa Eilaa Zetor 25:lla, Pasi kertoo.
Traktori on edelleen varmassa tallessa isännän valvovien silmien alla. Hyvää menopeliä ei passaa päästää käsistä.
Huumori on Eilan ja Pasin elämässä kantavana voimana. Pariskunta on tehnyt ikänsä töitä maanviljelyksen ja karjanhoidon parissa. Navetassa ammui parhaimmillaan 24 lehmää. Kun tilanpito siirtyi Juha-pojan harteille, karjamäärä oli jo 75 ja nuori karja päälle.
Eila ja Pasi sanovat, että vaikka töitä on ollut paljon, töitä on saanut tehdä terveenä ja tulevaisuuteen luottaen. Etenkin niinä vuosina, kun talon isäntä osallistui aktiivisesti MTK:n, Temmeksen kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin, lähtöjä oli paljon. Työt jäivät silloin suurelta osin Eilan harteille.
– Minun oma isä oli huumorimiehiä. Semmoinen näyttelijätyyppikin hän oli. Kai se sieltä on minuunkin tarttunut sama henki. Navetassakin olen laulanut, Eila kertoo.
Myös Pasin kotona oli tavallista, että pirtissä oli paljon väkeä. Pasi muistelee erityisesti lapsuudenystäväänsä Pertti Nivaa, jonka kanssa ”leikit leikittiin ja laulut laulettiin”. Niva päätyi myöhemmin maan kuuluun Aikamiehet-kuoroon. Kun radiosta kuului Aikamiesten supersuosittu Iltatuulen viesti -laulu, temmesläiset olivat vuorenvarmasti kuulolla.
Haapalan isäntä ja emäntä on nähty vuosien varrella eräässäkin harrastajanäytelmässä. Iso askel näyttelemisen saralla tapahtui, kun Törmät olivat 13 vuotta sitten perustamassa tyrnäväläisten kanssa Röön Rannan teatteriyhdistystä. Yhdistyksen voimahahmoina olivat suutarinkyläläiset Tuula ja Esko Länkinen.
– Tämä on ollut antoisaa aikaa. Yhteisvoimin rakennettiin Tyrnäväjoen partaalle esiintymislava, katsomo ja muuta tarpeellista. Tuula kirjoitti näytelmät, ja niin alettiin harjoitella, Pasi muistelee.
Nyt varsinainen teatteritoiminta on loppunut, mutta yhdistys elää edelleen ja järjestää muun muassa teatterimatkoja. Röön Rannan väki oli myös 150-vuotisjuhlan sankariparia tervehtimässä lauluin, runoin ja halauksin.
Eilan ja Pasin elämän keskiössä ovat lapset ja lastenlapset, mutta sydämeen mahtuu myös suuri ystäväpiiri. Se kävi ilmi lämminhenkisissä juhlissa.
Eila ja Pasi tuntevat suurta kiitollisuutta kaikesta eteen tulleesta, yhdessä koetusta. Vuodet ovat opettaneet antamaan anteeksi ja myös pyytämään anteeksi. Suurinta elämän rikkautta ovat lapset ja lastenlapset.
– Kun lastenlapset olivat pieniä, järjestimme heille pikkujouluja ja itsenäisyyspäivän juhlia. Juhliin piti pukeutua. Opettelimme yhdessä, miten käyttäydytään. Pappa opetti, miten kätellään. Se meni varmasti perille, että tervehtiessä pitää katsoa toista ihmistä silmiin.
Työn tekemistäkin mummo ja pappa ovat lapsenlapsilleen opettaneet. Jälkikasvu tietää, että raha ei kasva puussa. Pieniä salaisuuksiakin isovanhemmille on kerrottu. Tietysti yhdessä on myös laulettu ja naurettu.
Kaikesta tästä lapsenlapset kiittivät viime lauantaina isovanhempiaan. Mummon ja papan toivebiisinä kuultiin muun muassa Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset ja Minä olen vain satama pieni, joka laivoja rakastaa.
Eila ja Pasi Törmä
Vihittiin jouluna 1959.
Perheessä kaksi poikaa ja yksi tyttö perheineen, kymmenen lastenlasta.
Juhan lapset: Topi, Jouni, Visa ja Teppo.
Matin lapset: Anni, Mikko ja Sanna.
Anna-Kaisan lapset: Aapeli, Akseli ja Antti.
Kun Pasi oli mukana MTK:n toiminnassa, Temmeksellä oli 230 maidonlähettäjää. Nyt tiloja on enää 5.
