Hailuoto. Paikallislehdistöllä on iso merkitys paikallisen yhteishengen luojana ja yhteisöllisyyden kasvattajana.
Näin summaa Loviisan Sanomien päätoimittaja Arto Henriksson, joka toimii myös paikallislehtien omistaman myynti- ja markkinointiyhtiö Suomen Paikallismediat Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Hän on huomannut, että alueilla, joissa toimii vireä paikallislehti, yhteisöllisyys on normaalia korkeammalla tasolla. Lehdellä on myös selkeä ja tärkeä rooli paikallisen päätöksenteon valvojana.
– Paikallislehti omalta osaltaan laajentaa paikallistason demokratiaa ja lisää ihmisten osallistumismahdollisuuksia.
Suomessa on noin 130 kerran tai useammin viikossa ilmestyvää paikallislehteä. Yhteenlaskettu levikki on 770 000 kappaletta ja lukijamäärä kaksi miljoonaa. Kaleva Mediassa paikallislehtiä on kuusi.
Paikallislehdistön tulevaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea logistiikkaan: jakelukustannukset ovat jyrkässä nousussa, minkä lisäksi osassa Suomea jakelun laatu on heikentynyt.
– Tilausten peruutustilastoissa jakelun laatu korostuu usein. Esimerkiksi jos asiakas on tottunut saamaan lehtensä aamuvarhain, mutta nyt lehti jaetaan vasta iltapäivällä, Henriksson toteaa.
Paikallislehtien omistajuus on viime vuosina keskittynyt, mutta Arto Henriksson ei pidä suuntausta pelkästään huonona asiana.
– Viestinnän moniarvoisuus on tärkeää. On kuitenkin monia lehtiä, joiden ilmestymisen jatkumisen on taannut ison konsernin tuki. Monella itsenäisellä lehdellä esimerkiksi hallinnolliset ja myynnilliset tehtävät voivat viedä viidenneksen kokonaisresurssista. Jos se voidaan tehdä muualla ja vapauttaa paikallisjournalismin tekemiseen lisää käsiä, on kehitys terve.
Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen (PPY) päätoimittajapäivät käynnistyivät eilen Hailuodossa. Mukana on reipas kolmekymmentä päätoimittajaa eri puolilta Suomea. Yhdistyksen puheenjohtaja, Kangasalan Sanomien päätoimittaja Tuula Ruusumaa pitää vuosittaisen kokoontumisen tärkeimpänä antina yhdessäoloa sekä ideoiden ja ajatusten vaihtoa.
– Ongelmat ovat usein yhteiset, toimimmepa Lapissa tai Etelä-Suomessa. Näiden tilaisuuksien tavoite on tukea erityisesti päätoimittajien työssä jaksamista, Ruusumaa kertoo.
Myös hän korostaa paikallismedian merkitystä.
– Meillä on aito, läheinen kontakti ihmisiin. Lehdet luetaan tarkasti alusta loppuun, Tuula Ruusumaa tietää.
Hailuodossa päätoimittajat tutustuvat seminaariohjelman ohella Hailuodon Panimon toimintaan ja Hailuodon nuorisoseuraan. Ohjelmassa on ollut myös kulttuuria – esimerkiksi mieskuoro Sirkeiden Sirkuttajien ja Hailuodon Musiikkipäivien muusikkoryhmän esityksiä.
Vuonna 1990 perustetussa yhdistyksessä on 136 jäsentä, joista osa on emerituksia. Päätoimittajapäivien lisäksi yhdistys järjestää opintomatkoja, edunvalvonta- ja koulutustilaisuuksia.