LIMINKA Viime vuoteen verrattuna Limingan kunnan taloustilanne näyttää hyvältä, mutta henkseleiden paukutteluun ei ole vielä varaa. Talousjohtaja Tarja Lempeä esitteli viime maanantaina Limingan kunnanvaltuustolle vuoden 2018 talousarvion toteumaa ensimmäisen puolen vuoden ajalta ja muistutti, että menokehitystä on tarkkailtava huolella jatkossakin.
Kuluvan vuoden verotulot ovat kertyneet etupainotteisesti ja tulevat loppuvuodesta hiipumaan. Sen vuoksi viime vuoteen veraaminen ei kerro koko totuutta.
Kesäkuun lopussa toimintatuotot ylittävät talousarvion 720 000 eurolla ja toimintamenot puolestaan 1,3 miljoonalla eurolla. Toimintamenojen suurimmat ylitykset ovat henkilöstökuluissa. Talousarvioon varattiin tälle vuodelle prosentin varaus palkkojen nousulle. Se ei riitä, vaan henkilöstömenoihin joudutaan hakemaan syksyn aikana lisämäärärahaa.
– Seuraava talousarvion toteutumisennuste tulee syyskuun alussa. Silloin tiedämme enemmän siitä, missä mennään. Nyt on vielä mahdotonta esimerkiksi sanoa, onko meillä ollut etupainotteisia menoja. Kuluvan vuoden investoinneista jotkin siirtyvät ensi vuodelle. Niistä tulemme sitten tekemään valtuustolle muutosesityksiä, Lempeä kertoo.
Positiivisiakin ilmiöitä lukujen sisältä löytyy. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset alittavat talousarvion 530 000 eurolla.
– Limingassa on tehty paljon toimenpiteitä sen eteen, että potilaat hoidetaan omassa terveyskeskuksessa. Se toisaalta lisää terveydenhoitomenoja, mutta toimintatapa on järkevä, koska se tuo selkeitä säästöjä erikoissairaanhoidon puolelle, Lempeä sanoo.
Sosiaali- ja terveyspuolella tarkastellaankin palveluiden kustannuksia vertaamalla ostopalveluiden ja oman työnä tehtävien palveluiden hintoja.
Kunnanvaltuusto merkitsi taloustilanteen tiedoksi.
Eniten puhetta synnytti kunnanhallituksen esitys hakea Ympäristöministeriöstä pakkolunastusmenettelyä Ankkurilahden alueella olevalle kiinteistölle, jotta alueen asemakaavalaajennus etenisi. Asia on ollut vireillä jo vuodesta 2007 lähtien, jolloin kunnanhallitus ja myöhemmin myös kunnanvaltuusto päätti vajaan kolmen hehtaarin alueen pakkolunastamisesta. Muut asemakaava-alueeseen kuuluvat maat kunta olikin jo hankkinut vapaaehtoisin kaupoin.
Tuolloin lunastuksesta kuitenkin luovuttiin, koska asemakaava päätettiin laatia nelostien eritasoliittymän länsipuolelle.
Tämän vuoden alusta alkaen maanomistajan kanssa yritettiin jälleen päästä vapaaehtoisiin kauppoihin. Hän pyysi raakamaasta kuitenkin kymmenkertaista hintaa muihin alueella tehtyihin maakauppoihin verrattuna. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Sauli Ylikulju (kesk.) huomautti, että vapaaehtoisiin kauppoihin pääsemiseksi oli kaikki konstit jo käytetty, minkä vuoksi kunnanhallitus esittää lunastusluvan hakemista Ympäristöministeriöltä. Tuomas Okkonen (ps.) ei pakkolunastusta ymmärtänyt.
– Valmisteilla olevalla maapoliittisella ohjelmalla voisi mahdollistaa yksityisen maille kaavoittamisen. Samaan aikaan kunta pakkolunastaa maita. Tälle alueelle olisi tullut yrittäjä, mutta kunta ei voinut yhdistää yrittäjää ja maanomistajaa toisiinsa. Esitänkin, ettei lunastuslupaa haeta.
Okkosen esitystä kannatti Kimmo Rantanen (ps.).
Kunnanjohtaja Pekka Rajala esitteli, mitä vaihtoehtoja kunnalla on. Jos lunastusmenettelyä ei käytetä, voidaan maksaa maanomistajan vaatima hinta, 20 euroa neliöltä. Muille alueen maanomistajille on maksettu 2 euroa neliöltä.
– Meillä on myös mahdollisuus ottaa riski ja mennä asian kanssa oikeuteen. Tai voimme muuttaa maapoliittista ohjelmaamme ja ryhtyä kaavoittamaan yksityisille maille. Mutta jos tätä lunastusta ei viedä eteenpäin, kaavoitus siirtyy eikä tontteja saada yritysten käyttöön. Hukkaamme nousukauden ja yrittäjien kiinnostuksen Liminkaa kohtaan. Nukumme onnemme ohi.
Rajala muistutti myös siitä, että Limingassa maalohkot ovat pitkinä ja kapeina sarkoina. Olisi liki mahdotonta laatia kaikkia maanomistajia tyydyttävä kaava yksityisille maille. Valitusprosesseja olisi varmasti tiedossa.
– Jos nyt maksaisimme raakamaasta 20 euroa neliöltä, se olisi tuleva hintataso. Eivät kunnan rahat sellaiseen riittäisi.
Okkosen puoluetoveri Asko Laukkanen (ps.) oli pakkolunastuksen kannalla ja muistutti maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta.
– Voisiko tuon alueen jättää prosessin ajaksi kaavoituksen ulkopuolelle?
Ylikulju muistutti, että vaikka pakkolunastuksen hakemiseen päädyttäisiinkin, vapaaehtoisista kaupoista neuvottelemista jatketaan.
Lunastuslupaa päätettiin hakea selkein luvuin 29 - 2 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Petri Saarela (ps.) sai eron Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston varajäsenyydestä. Hänen tilalleen valittiin Asko Laukkanen.
Keskustan valtuustoryhmä jätti Ojanperän koulussa pidetyn kokouksen päätteeksi valtuustoaloitteen, joka koski lakkautettujen Rantakylän, Ketunmaan ja Lakeuden koulujen liikuntapaikkoja. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että liikuntapaikat säilytettäisiin edelleen kunnan omistuksessa ja kyläläisten käytössä silloinkin, kun koulut myydään tai puretaan. Jos ostaja haluaa ostaa myös liikuntapaikat, kunnan toivottiin rakentavan tilalle vastaavat liikuntamahdollisuudet kyläläisten käyttöön.