Hailuotoon arkisin töihin ajeleva Tuomas Kaikkonen on huomannut työmatkojensa varrella huolestuttavan ilmiön: aamuliikenteen seassa liikkuu usein täysin pimeänä kulkevia lapsia ja nuoria. Ilman heijastinta tai valoa kulkevat kävelijät ja pyöräilijät ilmestyvät autoilijoiden näköpiiriin kuin tyhjästä, ja tästä voi luonnollisesti aiheutua vaaratilanteita.
Kaikkosen mukaan ongelma korostuu erityisesti nyt, kun pakkaslumi pöllyää ajoväylillä. Lumi haittaa näkyvyyttä varsinkin autojen ajaessa jonossa. Vaikka autot ajaisivat tarvittavan turvaetäisyyden päässä toisistaan, tulevat väistöliikkeitä vaativat tilanteet eteen äkkiä.
– Yhtäkkiä voi huomata, että edellä menevä puikkaa keskelle tietä. Entä jos perässä tuleva autoilija sattuisikin juuri silloin katsomaan vaikka radiota? Silloin saattaisi kolahtaa. Peltiä ja pyöriä saa uusia, mutta ihmisiä ei, Kaikkonen toteaa.
Kaikkonen ei itse ole joutunut varsinaiseen läheltä piti -tilanteeseen. Liikenneonnettomuuden ainekset ovat kuitenkin hänen mukaansa olemassa lähes päivittäin, kun pimeät kulkijat sukkuloivat autotien reunassa.
Ongelmallisimpana alueena mies tuo esiin Oulunsalon lauttarantaan johtavan tieosuuden, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää.
– Pahin paikka on nimenomaan se kohta, jossa pyörätie loppuu, hän tarkentaa.
Autoilija haluaa muistutella lapsia ja nuoria ja erityisesti heidän vanhempiaan heijastimien ja erilaisten valojen, kuten otsa- ja pyöränlamppujen, tärkeydestä.
– Kävelijä ja pyöräilijä näkevät kyllä auton valot, mutta autoilija ei välttämättä näe heitä. Toivotaan, että vanhemmat hoksaisivat laittaa lapsilleen valoja ja heijastimia matkaan.
Liikenneturvan mukaan jalankulkijan on lain mukaan pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. Myös polkupyörässä on lain mukaan käytettävä valoja hämärällä ja pimeässä. Kiinteän valaisimen sijasta voi käyttää myös pyöräilijään kiinnitettyä valaisinta, kuten otsalamppua. Asianmukaisesti varustetussa pyörässä tulee lisäksi olla etu-, taka- sekä sivuheijastin.
Lain velvoituksesta huolimatta taajamassa ja taajaman ulkopuolella vain jopa toinen jalankulkija käyttää heijastinta.
Onnettomuustietoinstituutti tutki vuosina 2014–2016 yhteensä 24 pimeällä tai hämärässä tapahtunutta jalankulkijan kuolemantapausta, joissa ei käytetty heijastinta. Näistä joka viides olisi voinut pelastua heijastinta käyttämällä.
Liikenneturvan nettisivuilla kerrotaan, että kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan noin 150 metrin etäisyydeltä. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä sen sijaan nähdään jopa yli 600 metrin päästä.
Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun taas jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.
Liikenneturvasta huomautetaan, että valaistuissa taajamissakin voi olla vaikea havaita pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot hankaloittavat havainnointia.
Sade, sumu ja huurtuneet ikkunat heikentävät kuljettajan näkymää. Näkemiseen vaikuttavat myös valojen kunto sekä tuulilasin likaantuminen.