– Kun katsotaan kuntaa 360 astetta, ovat Limingan mittarit parhaalla puolella, kiteyttää kunnan talouden painetestin tekemisessä mukana ollut hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä kunta-alan ja julkishallinnon konsulttiyritys Perlacon Oy:ltä.
Monipuolisessa selvityksessä nousee esille vain kaksi mittaria, joissa Liminka jää muista kunnista: yhteisö- ja kiinteistöveron tasossa.
– Liminka on Pirkkalan jälkeen Suomen nopeimmin kasvava, hyvin vähävelkainen kunta. Kasvu on pystytty ottamaan vastaan tulorahoituksella, mikä on poikkeuksellista. Kunta on loistavan poikkeusellinen. Tuollaista kasvua ja taloustilannetta ei synny, ellei talouden johtaminen ole osaavaa, Leasterä summaa.
Hän nostaa Limingan Suomen kymmenen taloudellisesti tasapainoisimman kunnan joukkoon. Samassa joukossa ovat esimerkiksi Rauma, Lieto ja Kaarina. Kasvavassa kunnasa pitää hänen mielestään seurata asioita tarkkaan, sillä jos talous alkaa vinoutumaan, se vinoutuu nopeasti.
– Kun palvelurakennetta kehitetään, pitäisi kuntaa johtaa yksikkökustannuksilla. Esimerkiksi, jos halutaan uusi opettajan vakanssi, tulisi miettiä, miten se alentaa oppilaskohtaista kustannusta, Eero Laestera selvittää.
Kiinteistöverotason nostamiseen hän kehottaa selvittämään, ovatko kaikki kiinteistöt kirjoissa ja kansissa.
– Selvityksillä ovat monet kunnat saaneet isoja tulonlisäyksiä, hän toteaa.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala huomauttaa, että kunnassa on jo aiemmin tehty päätös selvittää kiinteistöluetteloiden ajantasaisuus. Peruskäsitys on hänen mukaansa se, ettei heittoa ole kovin paljoa.
– Limingassa on lähestulkoon Suomen uusin asuntokanta. Aikalailla kaiken pitäisi olla verotuksen piirissä. Mutta kiinteistöverokertymä kasvaa, kun saamme uusia rakentajia. Samoin yhteisöverotuotto kasvaa, kun kuntaan tulee lisää yrityksiä.
Paineselvitys vahvisti Rajalan mukaan niitä näkemyksiä, joita virkamiehillä on jo ollut aikaisemmin. Jokunen yllätyskin mahtui joukkoon.
– Esimerkiksi panostamme lasten varhaiskasvatukseen yli kolme miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin vastaavan kokoiset kunnat keskimäärin. Julkisuudessa on ollut vallalla käsitys, että Liminka käyttäisi vähän rahaa, Rajala summaa.
Edellinen paineselvitys kunnassa tehtiin noin kahdeksan vuotta sitten.
– Tämä on hyvä rytmi. Nyt halusimme selvittää asioita sote-uudistuksen näkökulmasta, hän toteaa.
