Kyläkoulun lakkauttaminen ei automaattisesti tarkoita kylän kuolemaa. Tässä lehdessä kerromme kuulumisia kahdelta lakeuden kylältä, joissa koulun ovet on laitettu opetuksen osalta kiinni. Limingan Ala-Temmeksellä kyläyhdistys on hakenut mittavan EU-hankkeen liikuntapuiston rakentamiseksi kylän harrastusmahdollisuuksia parantamaan. Tyrnävän Markkuulla puolestaan panostetaan luontoelämyksiin kehittämällä kyläkoulun ympäristöä erilaisiin elämyksiin.
Molemmilla kylillä tahto kylän kehittämiseen on lähtenyt kyläläisistä itsestään. Kylien kehittämisessäkin pätee vanha kansanviisaus: kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kunnat voivat olla kylien selkänojia, kannustajia, auttamassa hankkeiden hakemisessa ja budjetoimalla kehityseuroja, mutta pelkällä kuntavetoisuudella kyliä ei onnistuneesti voida kehittää. Innostusta ja halua oman kylän kehittämiseen pitää olla kyläläisissä itsessään. Erilaista hankerahaa on saatavilla, sitä pitää vain hakea. Byrokratian kiemuroihin kunnista varmasti löytyy apua.
Itse olen kotoisin pieneltä kylältä, josta vuosikymmenten saatossa erilaiset palvelut ovat vähitellen hävinneet. Ainoa kunnallinen palvelumuoto on enää koululaiskuljetus, jonka matkassa myös muut kyläläiset pääsevät kirkolle ja takaisin. Kotikylässänikin kylätoiminta on nähnyt nousuja ja laskuja. Tarvitaan innokkaita vapaaehtoisia, jotta kylätoiminnan rattaat pyörivät.
Kyläaktiiveja on paljon myös lakeudella. Lisääkin tarvittaisiin, ettei toiminnan pyörittäminen jäisi pitkäksi aikaa samoille harteille.
Ala-Temmeksellä uusiakin kyläläisiä on saatu toimintaan mukaan. Onkin tärkeää, että uudet asukkaat kokevat itsensä mahdollisimman tervetulleeksi. Kylätoiminta on yksi hyvä tapa tutustua kylän elämään ja kehittää omaa asuinympäristöä.