Paskalaki vai paska laki? Noin miljoona suomalaista asuu edelleen alueella, jossa kiinteistöjä ei ole liitetty viemäriverkkoon. Syyt tiukentuvaan jätevesilakiin ovat perusteltuja: puutteellinen jätevesien käsittely muun muassa vaarantaan pohjaveden laatua, huonontaa vesistöjä, rehevöittää rantoja sekä aiheuttaa haju- ja ympäristöhaittoja.
Takaraja vuonna 2017 voimaan astuneen haja-asutusalueiden jätevesilain mukaisille toimenpiteille on pian käsillä. Jos omistat ennen vuotta 2004 rakennetun, pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannassa seisovan kiinteistön tai mökin, sinulla on aikaa lokakuun loppuun asti uudistaa jätevesijärjestelmäsi uuden lain vaatimalle tasolle.
Iäkkäimmät omistajat saavat vapautuksen ja määräaikaankin voi hakea lykkäystä.
Mikäli kiinteistö on näiden reunaehtojen ulkopuolella, tarvitsee jätevesiremonttiin ryhtyä vasta muiden suurten korjaus- tai muutostöiden yhteydessä, kuten vaikkapa silloin, kun vessa rukataan uusiksi.
Jätevesisääntelyä on rukattu moneen kertaan. Viimeisin asetus hyväksyttiin kaksi vuotta sitten, jolloin tarkoituksena oli kohtuullistaa aiemmin runsaasti kritiikkiä herättäneitä vaatimuksia. Nyt pelisäännöt ovat selkeämmät ja ymmärrettävämmät, mutta silti moni muutosten piiriin kuuluva kiristelee hampaitaan. Kunnalliseen verkostoon liittyminen on kallista, eivätkä kiinteistökohtaisetkaan järjestelmät tipahda taivaasta ilmaiseksi. Entä jos kiinteistö itsessään on jo arvoton?
Varmastikaan lokakuun loppuun mennessä kaikkia vaadittuja remontteja ei ehditä tehdä.
Kansan suussa paskalaiksi vääntyneen lain tarkoitus on hyvä, mutta kustannusten kohtuullistamisen eteen olisi pitänyt ja tulee tehdä lisää töitä.