Pääkirjoitus

Pää­toi­mit­ta­ja Sauli Pah­ka­sa­lo muis­tut­taa tie­tur­val­li­suu­teen tar­vit­ta­van lisää rahaa – isän­nöin­ti­vas­tuun siirto val­tiol­ta kun­nil­le ei tuo onnea

Kempeleen Vihiluodossa kyläläiset ovat huolissaan lastensa koulutien turvallisuudesta. Huoli on jatkunut jo vuosikausia, sillä kapea ja mutkainen Vihiluodontie on ongelmallinen varsinkin talviaikaan. Turvattomuutta lisää se, etteivät kaikki aikuiset autoilijat muista noudattaa nopeusrajoitusta tai yleisiä kohteliaisuussääntöjä.

Vihiluodontien kehittäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen on ollut pitkään esillä myös kunnan ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston Elyn keskusteluissa. Valtion virastossa tiedostetaan, että jotain pitäisi tehdä, mutta euroja ei hankkeelle löydy. Eikä Vihiluodontie ole yksin – parannuseuroja tarvittaisiin monelle muullekin alemmaksi luokitellulle tielle.

Korjausvelkaa riittää edelleen, vaikka nykyinen maan hallitus onkin osoittanut lisää tiemäärärahoja. Arvion mukaan Suomen liikenneverkostossa on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta.

Valtio siirtäisi mielellään pienempien teiden hoito- ja hallinnointivastuun kunnalle. Se ei kuitenkaan olisi tae siitä, että remonttirahaa löytyisi. Esimerkiksi Kempeleessä kuntatalous on tiukilla ja investointiohjelmassa riittää jo nyt toteutettavaa. Raha ei lisäänny, vaikka isäntä vaihtuisi.

Vihiluodontien remontti turvallisemmaksi maksaisi arvion mukaan 200 000 euroa. Se on loppujen lopuksi pieni raha monien muiden miljoonahankkeiden rinnalla. Pääväylät tarvitsevat rahaa, sillä maamme kulkee vielä pyörien päällä, mutta maaseutuakaan ei tulisi unohtaa. Jokainen lapsensa vaarallisesta koulutiestä huolestunut vanhempi on oikeassa vaatiessaan muutoksia.

Turvallinen koulutie on yksi peruspalvelu, johon kaikilla tulisi olla oikeus.

Sauli Pahkasalo

päätoimittaja