Tilastokeskuksen ennuste oli alkuviikosta maamme ykkösuutinen. Ennusteen mukaan jo reilun vuosikymmenen kuluttua Suomen väkiluku lähtee laskuun. Jo vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Mitä ennuste sanoo lakeuden kunnista?
Lumijoella on nyt reilut kaksi tuhatta ihmistä. Vuonna 2040 lumijokisia olisi enää 1699. Huoltosuhde ei olisi enää tasapainossa: eläkeläisiä olisi jo hieman enemmän kuin lapsia ja nuoria – ja heihin nähden työikäisiä liian vähän.
Hailuodossa muutos ei olisi aivan valtava: nykyisestä 974 asukkaasta väkiluku tippuisi reilulla kuudellakymmenellä, mutta huoltosuhde olisi sielläkin epätasapainossa.
Vuoteen 2040 mennessä Tyrnävällä väkiluku tippuisi vajaaseen 6 300:aan. Kunta olisi huoltosuhteeltaan kuitenkin elinvoimainen.
Liminkakin kasvaisi, muttei aivan tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2040 asukkaita olisi 10 550. Huoltosuhde olisi tasapainossa.
Kempele saisi ennusteen mukaan liki tuhat asukasta lisää, Oulu noin 15 000 asukasta nykyistä enemmän.
Ennusteen mukaan lakeudella on siis häviäjiä ja voittajia. Mutta ennuste ei ole vielä fakta. Syntyvyyttä emme saa pakolla kasvamaan, mutta hyvillä palveluilla ja vastaanottavalla asenteella voimme luoda olosuhteet, jotka kannustavat perheen perustamiseen ja houkuttelevat jo olemassa olevia perheitä muuttamaan alueellemme.
Jokaisessa kunnassa on oikeilla päätöksillä mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen ja kääntää negatiiviseksi kaavailtu polku positiiviseksi. Toimii se toisinpäinkin: jatkuvalla epäsovulla saadaan tukevakin vene kaadettua.