Mitä tehdä kesäpäivänä? No tutustua vaikka oman tai naapuripitäjän kotiseutumuseoon!
Suomessa on lähes tuhat paikallismuseota, joissa käy vuosittain yhteensä miljoona kävijää. Siis keskimäärin tuhat kävijää per museo. Kotiseutumuseoihin on talletettu merkittävä kokoelma, noin 2,4 miljoonaa kohdetta, kotiseutujen historiaa. Rakennuksiakin näissä museoissa on 3 000.
Usein ei-ammatillisesti hoidettujen kotiseutukokoelmien näyttelyiden suurin kompastuskivi on staattisuus: tänä päivänä yleisö etsii kokemuksia ja sitä kuuluisaa wow-efektiä. Siksi myös paikallisella tasolla historia pitäisi saada eläväksi. Siitä malliesimerkki Kempeleessä, missä Vanhan ajan viikkoa työtapoineen ja erilaisine tapahtumineen vietettiin taas kesäkuussa.
Separaattorit, häklät, vihinpuut tai varstat avautuisivat monelle tietämättömälle paremmin, jos ne näkisi käytännön työssä – tai jopa pääsisi itse testaamaan. Museonäyttelyitä voisi elävöittää myös tarinoilla, nykytekniikan mahdollistamalla opastuksella tai valo- ja videokuvalla.
Erilaisia hankerahoja on tarjolla, mutta aktiiveja niiden hyödyntämiseen tarvitaan. Suurin osa paikallismuseoista on yhdistysten, kuntien ja säätiöiden ylläpitämiä. Niiden parissa arvokasta vapaaehtoistatyötä tekee mittava määrä ihmisiä, mutta uusia toimijoita tarvittaisiin lisää.
Museon elävöittämisellä ja kiinnostavuuden lisäämisellä voi olla myös taloudellinen merkitys: Museoiden taloudellinen vaikuttavuus-tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32-49 eurolla. Tuhannen kävijän keskiarvolla puhutaan jo isoista summista.
Historia ei ole pölyistä, tunkkaista tai tylsää. Se tarjoaa aina uusia ulottuvuuksia.