Suomalainen ruoka tuotetaan Euroopan puhtaimmassa maassa ja ympäristössä. Ja mikä parasta, suomalaisen ruuan alkuperä tiedetään pellolta pöytään saakka. Laatuvaatimukset ovat korkeat, minkä lisäksi alaa valvotaan tiukasti. Esimerkiksi EU:n hyväksymään maatalouden ympäristöohjelmaan kuuluu suomalaistiloista lähes 90 prosenttia.
Suomalaisen ruuan hyödyntäminen on myös ekoteko. Mitä vähemmän raahaamme elintarvikkeita ulkomailta, sitä pienempi on ruuankulutuksemme hiilijalanjälki. Ilmastonmuutosta vastaan voi siis jokainen taistella omilla valinnoillaan. Suomalaisen maatalouden tuotteiden suosimisella varmistamme myös maaseudun elävänä säilymisen.
Jos maanviljely on kannattavaa, se työllistää ja luo hyvää ympärilleen. Elävä maaseutu on koko Suomen etu.
Lähestyvien eduskuntavaalien vaalipaneeleissa ja keskusteluissa maa- ja metsätalous on ollut harmittavan vähän tapetilla. Se, että suomalainen ruoka on turvallista ja puhdasta tai että metsätalous tuo työtä ja elinvoimaa, ei ole itsestäänselvyys. Poliittisilla päätöksillä maa- ja metsätaloutta voidaan kurittaa, mutta myös virkistää.
Kyselkää ehdokkailtanne kantoja suomalaisen maa- ja metsätalouden tulevaisuudesta. Vaikka valta kuinka olisi keskittynyt Kehä III:n sisäpuolelle, ei kaupunkiseutu menesty ilman elinvoimaista ja rohkeaa maaseutua.
Lakeuden ja Siikajokilaakson muodostama maaseutualue on yksi tärkeistä suomalaisista ruoka-aitoista. Tässä lehdessä ovat Rantalakeuden ja Siikajokilaakson yhdessä tekemät maa- ja metsäsivut. Haluamme omalta osaltamme olla nostamassa alueella tehtävää työtä ja toimintaa esille.
Maaseutu on Suomen selkäranka. Se kannattaa muistaa.