Suomessa esiintyy noin 50 luonnonvaraista marjakasvia, joista 37 on syötäviä. Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi puolukan keskimääräinen sato Suomessa on noin 260 miljoonaa kiloa ja mustikan noin 180 miljoonaa kiloa. Arvion mukaan puolukkasadosta kerätään vain noin kymmenen prosenttia ja mustikoista kuutisen prosenttia.
Valtaosa kesän marjasadosta jää hyödyntämättä. Tänä vuonna entistä suurempi osa marjoista uhkaa jäädä metsiin, sillä ulkomaalaisia poimijoita ei koronatilanteesta johtuen Suomeen tule. Esimerkiksi Thaimaan hallitus ilmoitti viime viikolla, ettei poimijoita päästetä pohjoiseen.
Viisi vuotta sitten, kun Suomessa oli ennätyksellisen hyvä marjavuosi, kerättiin taloudellisesti tärkeimpiä metsä- ja suomarjoja 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät määrästä noin 20 prosenttia. Marjasaaliin taloudellinen arvo kipusi reiluun 120 miljoonaan euroon. Suurin osa kaupallisesti poimituista luonnonmarjoista päätyykin vientiin. Esimerkiksi suomalaista mustikkaa päätyy pääasiassa Japaniin ja Kiinaan terveys- ja hyvinvointituotteiden raaka-aineeksi.
Vaikka Luonnonvarakeskus arvioi joka toisen suomalaisen marjastavan, on ulkomaalaisten poimijoiden merkitys kaupalliseen poimintaan suuri. Kun poimijoita ei tänä vuonna ole, on odotettavissa myös marjoista maksettavan hinnan nousevan. Nyt meillä olisi oiva tilaisuus hyödyntää luonnon tarjoamia euroja ja kerätä ne talteen. Marjojen poimiminen on monella tapaa virkistävää: liikunnan ja luonnossa liikkumisen lisäksi tarjolla on lisäansioita.
Moni nuori on tänä kesänä jäänyt ilman kesätöitä, mutta hillasoilla ja marjamättäillä olisi tekemistä. Helpolla marjat eivät ämpäriin kerry, mutta työ tekijäänsä kiittää. Jos marjasato onnistuu, pistetään vuoden 2015 ennätys uusiksi!
Sauli Pahkasalo
päätoimittaja