Kerroimme verkkosivullamme kahdesta positiivisesta työhyvinvointiuutisesta. Limingan kunnan henkilöstökertomus kertoo sairauspoissaolojen vähentyneen ja työntekijöiden hyvinvoinnin kasvaneen. Limingassa asiaan on viime vuosina panostettu esimerkiksi henkilöstön osaamista tukemalla. Hailuodon kunta puolestaan on ensimmäisenä suomalaisena pilottikuntana mukana työhyvinvointipalvelussa, jossa fyysinen ja psyykkinen ergonomia yhdistetään yrityksen johdon strategiaan. Tavoitteena on tukea kunnan työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Molemmat ovat hyviä esimerkkejä. On hienoa, että myös kuntatyönantajat ovat siirtymässä etulinjaan kehittämään työntekijöidensä työhyvinvointia. On päivänselvää, että mitä paremmin työyhteisö voi, sitä paremmin työ myös tuottaa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kirjoittaa THL:n verkkopalvelussa työhyvinvoinnin syntyvän pääasiassa työn arjessa. Sitä ei saavutetan työstä irrallisilla terveystempauksilla vaan hyvinvointia edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä.
Hakanen on oikeassa. Yksi työhyvinvointipäivä vuodessa ei ole ratkaisu. Tarvitaan jatkuvia toimenpiteitä. Kun töihin on mukava tulla ja työssään jaksaa toimia, on myös asiakkaan suuntaan palvelu parempaa. Kunnissa tehdään paljon työtä asiakasrajapinnassa, jolloin työhyvinvoinnin merkitys entisestään korostuu.
Yksityispuolella moni yritys tähtää Suomen parhaaksi työpaikaksi. Sellainen voi olla myös kunta. Lakeudella tähän on kiitettävästi jo herätty. Toivottavasti hyvät esimerkit luovat lisää hyviä toimintatapoja ja erilaisia kokeiluja, joilla työhyvinvointia voidaan lisätä. Aina ei tarvita rahaa – myös toiminnan muutoksilla voidaan saada paljon hyvää aikaan.