Onneksi lisääkin on odotettavissa. Tällä viikolla Kirkonmäen kupeeseen on tarkoitus synnyttää seurakunnan ensimmäinen pääsiäiskokko.
– Hautausmaalla on risutavaraa ja puujätettä. Myös eri vapaaehtoiset ovat aikoneen tuoda paikan päälle risuja. Lisääkin mahtuu. Jos jollakulla on kokkoon sopivaa poltettavaa, niin ne voi tuoda tänne, Seikkula kannustaa.
Poikkeuslupakin Pelastuslaitokselta on kokolle saatu – taajamassa kun ollaan.
Seikkula on elämyksellisemmän pääsiäismessun isä. Kokon lisäksi seurakuntalaiset pääsevät nauttimaan pääsiäislampaasta.
– Se valmistetaan erillään, sillä rosvopaistia emme pääse tekemään. Ehkä näytösluonteisesti jotain paistetaan myös paikan päällä. Kuusi kiloa olemme varanneet. Jos osallistujia on paljon, niin ainakin symbolisesti pääsee lammasta maisemaan, hän lupaa.
Alunperin pääsiäiskokko on ollut pakanallinen perinne pahojen henkien karkottamiseen. Nykypäivänä tuli sopii Olli Seikkulan mielestä hyvin kristilliseenkin tapahtumaan.
– Ei siinä ongelmaa ole. Läpi historian kirkko on ottanut pakanallisia perinteitä omakseen. Ja lauantaina, kun Jeesus on haudattu, pahat henget ovat liikkeellä. Nykykristitty voi leikillisesti ajatella, että kokko sopii siksikin pääsiäisyöhön.
Limingassa pääsiäiskokkoja nähdään harvemmin. Paikkakunnalla 44 vuotta asunut Pietilä tuumaa, ettei ole aiemmin kokolla käynyt.
– Nyt pääsee kokkovahdiksi, hän tuumaa.
Kirkossa palavat valot koko pääsiäisyön, sillä iltayhdeksältä syttyvän kokon ja yhdeltätoista käynnistyvän messun jälkeen nuoret valvovat pyhäkössä.
Etukäteen mukaan on ilmoittautunut parikymmentä nuorta.
– Nukkua emme aio. Tarkoitus on tehdä nuorille erilaisia puuhastelupisteitä ja ehkä katsomme pääsiäiseen liittyvän elokuvan. Yö päättyy pääsiäismunien etsintään, Seikkula kertoo.
