Tyrnävä Säät eivät ole päästäneet viljelijöitä helpolla tänäkään syksynä.
– Kesän lämpösumma jäi jälkeen normaalista ja se heijastelee tänne asti. Jos kesä olisi mennyt normaalisti, olisi päästy aiemmin työn touhuun. Nyt kaikki on laahannut jäljessä, miettii MTK-Tyrnävän puheenjohtaja Ilkka Matinolli.
Vaikka viljasadon edistymistä on jouduttu jännittämään Tyrnävälläkin, ei tilanne ole ollut yhtä katastrofaalinen kuin monella muualla paikkakunnalla.
– Tämä vuosi on koetellut koko Suomea. Osassa maata on jouduttu jättämään peltoja kokonaan puimatta. Vaihtelua on aika lailla, ja tilakohtaiset erot ovat suuria. Tyrnävällä kuitenkin onnistuttiin kohtuudella. Täällä suurin osa on onneksi jo paremmalla puolella ja suurin osa sadosta on saatu korjattua. Monelta löytyy kuitenkin vielä puimatontakin viljaa, Matinolli toteaa.
Huono viljasato heijastuu myös karjatiloille, sillä kuivikeoljen saatavuudessa voi tulla ongelmia.
Matinollin mukaan näin myöhäistä syksyä ei ole nähty aikoihin. Tämänvuotista tilannetta on verrattu vuoteen 1987, jolloin vilja ei ennättänyt hallaöiden vuoksi kypsyä kesän aikana.
– Syksy on ollut ennätyksellisen vaikea. Tässä on moni ehtinyt purra kynnet jo melko lyhyeksi. Stressiä on nostanut se, että pelloilla on maannut yhä rahan arvoista tavaraa.
Kelit ovat kurittaneet kovimmin viljapuolta.
– Puintikelit ovat olleet rajalliset. Tässä on viljelijöiden jaksaminen ja myös kalusto ollut kovilla. Toisaalta siihen alkaa jo kohta tottua, että kelit ovat mitä ovat, Matinolli tuumaa.
Perunanviljelijät ovat päässeet vähemmällä, sillä sateisella säällä ei ole ollut niin merkittävää vaikutusta perunan kasvuun ja nostoon. Tyrnävän alueella suurin osa perunasta on jo kerätty talteen.
– Pääosin kaikki on jo nostettu. Laatu ja määrä ovat olleet normaalia luokkaa, Matinolli kertoo.
Kasvustojen kuivumista ei ole joudettu kaikilla tiloilla odottelemaan, vaan viljoja on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana. Tämä näkyy kuivauskuluissa.
– Kuivaaminen on oma taiteenlajinsa. Kuivaus kuluttaa energiaa ja siitä aiheutuu kustannuksia. Lisäksi viljan laatu heikkenee päivä päivältä: jopa pystyssä olevien kasvustojen tähkät alkavat itää ja kauran toksiiniarvot eivät ainakaan pienene ajan myötä.
Muutamien poutaisempien ja tuulisempien päivän jakso voisi Matinollin mukaan korjata vielä tilannetta siinä määrin, että sadonkorjuutyöt saataisiin vietyä loppuun saakka.
– Ei vaadittaisi lämmön nousua ja hellepäiviä, vaan viiden–kuuden päivän verran tuulista syyssäätä.
Joillakin tiloilla päivät eivät enää jouduta kasvustojen valmistumista riittävästi, ja tilojen on joko korjattava sato keskenkasvuisena tai murskattava se maahan.
– Jossain vaiheessa on tehtävä päätös, että loput jätetään puimatta. Seuraavana keväänä kasvusto olisi jollakin opilla murskattava, jotta pelto voidaan seuraavana vuonna kyntää ja kylvää uudestaan, Matinolli kertoo.
